Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen vanhan kulkutautisairaalan piha heräsi pandemian aikana eloon – kaikille avoin ”urbaani kesanto” kutsuu maalamaan tai vaikkapa kuopsuttelemaan maata

Se mitä silmien eteen tupsahtaa riippuu vähän siitä, miltä kadulta kortteliin astuu sisään. Jos käyttää eteläistä Kurilankadun porttia, huomio kiinnittyy ensimmäisenä matalan rakennuksen kattoon. Se on kuin valtavan kirjava tilkkutäkki. Seinällä komeilee jonkinlainen absurdi kaupungin siluetti ja mustavalkoisen tuimana tuijottava komisario Palmu. Jos taas käyttää pohjoista porttia Pyhäjärvenkadulla, vierailijaa tervehtii ensimmäisenä parimetrinen robottihahmo. Ohitse kulkevakin voi nähdä vaikkapa kirjoilla täytetyn ruumisarkun tai rakennusten seinämaalaukset. Vanhan kulkutautisairaalan pihapiiri on kokemus, jota on hankala tyhjentävästi sanoittaa. Se täytyy itse kokea. Kaikeksi onneksi tämä urbaani kesanto on avoin kaikille. Taiteellista talkkarointia Tietyllä tapaa pihan ilme on matka korttelitaiteilija Mika Pettisalon pään sisään. Hänellä on ollut ateljee sairaalan vanhassa pesulassa vuodesta 2007. Vuonna 2010 mies muutti pesulaan asumaan, ensin Marttojen alivuokralaisena ja sen jälkeen itse päävuokralaisena. Vuokranantaja on Tampereen kaupunki. – Olen oikeastaan siitä asti huolehtinut koko korttelista. Kaupungin näkökulmasta tämä paikka on lähinnä joutomaata. Vaikka kyllä tässä mahdollisuuksia olisi vaikka mihin, Pettissalo toteaa. – Kutsun touhuani taiteelliseksi talkkaroinniksi. Yritän pitää paikat nättinä ja jakaa tätä resurssia mahdollisimman monelle. Pesulan tiloissa toimii esimerkiksi taidetila Katve, ja juhannusviikolla tiloissa alkoi harjoitella nuorten teatteriryhmä. Kaikki ovat tervetulleita Kuluneen kevään ja kesän aikana Pettissalo on yrittänyt saada kortteliin vipinää. Kasvihuone on esimerkiksi muutettu avoimeksi ateljeeksi. – Siellä on kaikki vehkeet valmiina. Kuka tahansa saa tulla maalamaan omaa taulua tai jatkamaan edellistä, Pettissalo kertoo. Syntyneistä teoksista muodostuu ”tarttuvan taiteen näyttely” pesulan julkisivulle. Lisäksi itse sairaalarakennuksen seinät ovat saaneet väriä. Seinien maalaaminen toimii samalla yhteisöllisellä periaatteella kuin koko muu pihapiiri. Kuka vain voi tulla tekemään mitä vain. – Kaikkea voi kyllä puuhata, kunhan ensin tulee kertomaan, mitä on mielessä, Pettissalo sanoo. Itseään voi toteuttaa kulkutautisairaalan pihassa esimerkiksi maanviljelyn saralla. Kasvien istutus ja kaikenlainen ”maan kuopsuttelu” kuulemma onnistuu. Talo tarjoaa välineet. Toimi Kaakinmaan kaupunginosassa vuosina 1897–1959. Rakennettiin kolmessa eri vaiheessa. Suunnittelusta vastasivat järjestyksessä arkkitehdit Onni Tarjanne, Birger Federley ja Bertel Strömmer. Oli tarkoitettu kulkutauteihin sairastuneiden ihmisten hoitoon ja eristämiseen. Sotien jälkeen sairaalassa alettiin hoitaa myös pitkäaikaisia tauteja sairastavia ihmisiä, koska kulkutaudit alkoivat vähentyä. Toimi vuodesta 1959 vuoteen 1985 Pyynikin sairaalan nimellä. Tämän jälkeen sairaala lakkautettiin, ja sen toiminnot siirrettiin Hatanpään sairaalan yhteyteen. Sittemmin tiloissa ovat toimineet Pirkanmaan musiikkiopisto, TOAS, A-kilta ja Martat. Nyt korttelia pitää yllä ja kehittää taiteilija Mika Pettissalo.