Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Vesijohtoverkoston vanheneminen aiheuttaa yhä enemmän tautiepidemioita Suomessa – THL: tapaukset ovat lisääntyneet huolestuttavasti

Pohjavesien likaantuminen on aiheuttanut suurimman osan talousvesiepidemioista ja mikrobiologisista ongelmatilanteista Suomessa, mutta talousveden likaantumistapauksien taustalla on yhä useammin myös vanhentuvat vesijohtoverkostot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kerännyt kahdenkymmenen vuoden ajan tietoa talousvesiepidemioista ja likaantumistapauksista. Kyseisenä ajanjaksona THL:n tietoon on tullut 95 talousvesiepidemiaa ja 512 likaantumistilannetta. Vesijohtoverkostojen rapistumisesta aiheutuneet epidemiat ja ongelmatilanteet näkyvät tilastossa uutena ilmiönä, jollaista ei ollut vielä kymmenen vuotta sitten. Viimeisen viiden vuoden aikana on ilmennyt kolme vesijohtoverkoston vanhenemisesta johtunutta vesiepidemiaa. Ne ovat tapahtuneet ruuhka-Suomen alueella. Vaikka tilanne ei olekaan vielä hälyttävä, vanhenevaan verkostoon liittyvät tapaukset ovat lisääntyneet THL:n mukaan huolestuttavasti. – On ollut tilanteita, joissa verkostoja menee rikki ja niissä myös vanhenemiskysymys noussut esiin. Määrät ovat vielä pieniä, mutta kyllä tässä kulmakarvan kohottamisen paikka on. Ongelmatilanteissa vesiverkostoon on päässyt sellaista mikrobistoa, joka ei sinne normaalisti kuulu. Valvonnassa on havaittu vuotokohta, jonka kautta veteen on pahimmassa tapauksessa päässyt mikrobistoa, ja lopulta ihmiset ovat sairastuneet vettä juotuaan, kertoo johtava tutkija Ilkka Miettinen THL:stä. Rakennetun omaisuuden tilaa selvittäneen, vuoden 2019 ROTI-raportin mukaan Suomen viemäriverkostoista 12 prosenttia ja vesijohtoverkoista kuusi prosenttia on erittäin huonossa kunnossa. Vesijohtoverkostojen saneeraustarve ja vuotavat verkostot ovat olleet esillä jo pitkän aikaa, mutta terveysnäkökulman huomioiminen on Miettisen mukaan uutta. – Asiassa on korostunut tekninen ja taloudellinen puoli eli on oltu huolissaan, että vettä menee hukkaan. Siihen liittyy myös mahdollisuus, että vesi likaantuu ja aiheuttaa äärimmäisessä tapauksessa epidemioita. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan tilanne kääntyy. Pohjavesien likaantuminen tavallisin syy Pohjavesien likaantuminen on yhä tavallisin vesiepidemiaan johtava syy. Talousveden tuotannossa käytettävien raakavesien likaantuminen on aiheuttanut 74 vesiepidemiaa ja 215 likaantumistilannetta. Miettisen mukaan pohjavesien likaantumiseen vaikuttavat monet tekijät. Pääsääntöisesti tapaukset liittyvät pohjavedenottamoiden heikkoon kuntoon ja niiden ongelmalliseen sijaintiin. – Pohjavedenottamo on saatettu sijoittaa esimerkiksi rantapenkalle, rinteeseen tai monttuun, jolloin pintavalumat pääsevät veteen. Myös kaivojen rakenteisiin ja kuntoon liittyvät tekijät vaikuttavat. Kaivot ovat ehkä vedenottamon alkuaikoina olleet tiiviitä, mutta ajan kuluessa kaivojen rakenteisiin on saattanut tulla reikiä, jolloin likavesi pääsee sisään. Miettinen huomauttaa, että ilmastonmuutos sään ääri-ilmiöineen ei ainakaan helpota pohjavesien likaantumiseen liittyviä ongelmia. – Rankkasateet ja lumien sulamisvedet ovat usein ne syyt, jolloin likaantunut vesi pääsee vesijohtoveteen. Vesiepidemiat saattavat lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä. Tämä kuitenkin riippuu siitä, miten uhkiin reagoidaan. Joskus veden käyttäjälle on päätynyt likaista vettä myös siksi, että pohjavettä ei ole desinfioitu ennen verkostoon johtamista. – Valitettavan usein pohjavedenottamoilla ei ole ollenkaan desinfiointia. Usein havahdutaan vasta sitten kun ongelmatilanne tulee vastaan. Ongelmista tiedetään vain jäävuoren huippu Vesijohtoverkostoon liittyvät ongelmien taustalla ovat yleistyneet viime vuosien aikana esimerkiksi sähköjohtojen maakaapeloinnissa tapahtuneet putkien rikkoontumiset. Ne ovat aiheuttaneet THL:n tilastojen mukaan lukuisia verkostoveden likaantumistilanteita. Miettinen uskoo, että ongelmatilanteista tiedetään vain "jäävuoren huippu", sillä niistä kaikista tieto ei välity viranomaiselle saakka. – Tieto ongelmatilanteista tulee meille vain, jos meihin ollaan oltu yhteydessä. Vesiepidemioista meillä sen sijaan on kattava tieto. Milloin sitten pitäisi epäillä, että vesijohtoverkosto olisi saneerauksen tarpeessa? – Pitäisi ottaa huomioon putkiston ikä, materiaalit ja maaperä. Jos veden laadusta alkaa putkahdella sellaisia signaaleja, joita siellä ei normaalisti ole, saattaisi olla verkoston saneerauksen paikka. Saneeraukset vaativat hyvin laaja-alaista pohdintaa.