Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Peurakanta on noussut rajusti, ja nyt siihen puututaan – Jopa 25 eläintä muutaman kilometrin matkalla Nokialla: ”Tarkkana saa olla valtatiellä 12”

Viime metsästyskaudella kahdessa nokialaisessa kylässä, Tottijärvellä ja Sarkolassa, ammuttiin 200 valkohäntäpeuraa. Tälle kaudelle näiden kylien metsästysseurat hakivat yhteislupa-alueelleen 100 pyyntilupaa lisää. Nyt näiden kahden kylän alueelta on lupa ampua syys–helmikuun aikana 300 peuraa. Todellisuudessa peuroja kaatuu alueelta enemmänkin, sillä yhdellä pyyntiluvalla saa ampua yhden aikuisen peuran tai kaksi vasaa. Suoniemen metsästysseuran jahtipäällikön Esa Hellin mukaan tällä lupamäärällä peurakannan kasvun pitäisi taittua alueella. Peuramäärän kasvua kuvaa, että vielä viisi vuotta sitten Suoniemen metsästysseuran ja Totin Erän yhteislupa-alueella oli vain 60 kaatolupaa ja kolmekin vuotta sitten vain 110 lupaa. Peurakolareiden määrä kasvaa Jahtipäällikkö Esa Hell kertoo Suoniemen ja Tottijärven metsästysseurojen hakeneen nyt aiempaa enemmän pyyntilupia, koska maanviljelijöiltä on tullut tähän painetta ja peurakolareiden määrä alueen teillä on kasvanut. – Lupia alueelle kyllä saadaan niin paljon kuin seurat hakevat, Hell sanoo mutta huomauttaa, ettei peuroja saada nurin vaivatta. –  Metsästysseurat ukkoutuvat ja lisäksi monet metsästäjät asuvat nykyään kaupungissa. Sieltä ei voi joka ilta ajaa maalle kytille ampumaan peuroja. Myös peuran ruhojen käsittely- ja kylmätilojen vetokyky alkaa tulla vastaan, jos lupien määrää tästä vielä kasvatetaan. Hellin mukaan Suoniemen metsästysseuran hirviporukassa on noin 50 jäsentä, joista aktiivisesti myös peuroja metsästää 10–15. Maanviljelijä: Parikymmentä peuraa parilla kilometrillä Nokian Sarkolassa asuva maanomistaja, maanviljelijä ja metsästäjä Tapio Jokinen on aktiivisesti vaatinut, että paikallinen Suoniemen metsästysseura hakee lisää pyyntilupia valkohäntäpeuralle. Hänen mielestään peurojen määrä on kasvanut alueella liian suureksi. Yhteislupa-alueen 300 luvasta 130 kohdistuu Suoniemen metsästysseuralle, 130 Totin Erälle ja loput 40 lupaa seurat jakavat kauden kuluessa. Jokisen mielestä pyyntilupia olisi voitu hakea vielä enemmän. – Eihän kaikkia lupia olisi pakko käyttää, mutta olisi puskuria. Kesken kauden lupia ei saa lisää. Jokisen mukaan suuresta peurakannasta koituu vahinkoa maanviljelykselle, sillä peurat tallovat viljaa ja sotkevat sen papanoillaan sekä syövät oraita. Vielä suurempana haittana hän pitää niiden aiheuttamaa kolarivaaraa. – Tarkkana saa olla valtatiellä 12 Nokialla, sillä peuroja hyppii metsästä eteen. Peurakolarin riski on nyt huomattavasti suurempi kuin vielä kolme tai viisi vuotta sitten. Jokinen kertoo olevan aivan tavallista, että kun hän ajaa hämärän aikaan kotitietään, hän näkee noin 25 peuraa parin kilometrin matkalla. –  16 peuran lauma läheisellä pellolla on aivan jokapäiväinen. Jokinen on itse ampunut tänä syksynä jo seitsemän peuraa ja yhden hirven. Peurakanta yli kaksinkertaistunut – kolareita runsaasti Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan Suomessa eli viime talvena yli 111 000 valkohäntäpeuraa. Luken tutkija Jyrki Posenius kertoo, että vielä kymmenen vuotta sitten peuroja oli vain 50 000. Määrä on siis vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut. – 1990-luvun alussa valkohäntäpeuroja oli vain noin 20 000. Suomen riistakeskuksen tietojen mukaan Pohjois-Hämeen riistakeskusalueella on ilmoitettu tänä vuonna lokakuun 16. päivään mennessä 216 valkohäntäpeurakolaria ja 290 metsäkauriskolaria. Kauriskolareita tapahtuu selvästi eniten Tampereen kaupunkialueella. Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelijan Marko Mikkolan mukaan riistakeskus on viime vuosina myöntänyt pääsääntöisesti kaikki peuranpyyntiluvat, joita seurat ovat siltä hakeneet. – Kuluvalla kaudella selvä tavoite on pienentää peurakantaa. Riistakeskus kehotti hakemaan pyyntilupia runsaasti. Viime vuonna metsästäjät käyttivät pyyntilupia ahkerasti ja hakivat lupia tälle kaudelle aiempaa runsaammin. Kannan kasvu on otettu vakavasti. Tätä osoittaa se, että kun vielä metsästyskaudella 2016–2017 metsästysseuroille myönnettiin Pohjois-Hämeen riistakeskusalueella runsaat 2 700 peuran pyyntilupaa, meneillään olevalle metsästyskaudelle niitä on myönnetty lähes 5 100. Vankimmalla peura-alueella Vesilahdella paikallisilla seuroilla Vesilahden metsästysyhdistyksellä ja Narvan metsästysseuralla on tällä kaudella pyyntilupa 1 550 peuralle. Se on 170 enemmän kuin viime kaudella. Mikkola muistuttaa peurakannan harventamisen olevan melkoista talkoilua, sillä ammutut peurat pitää saada maastosta pois ja käsitellä. – On iso työ nylkeä eläin ja leikata lihat. Siinä kuluu tunteja. Peuroja on eritoten yhdellä alueella Jotta valkohäntäpeuran kannan kasvu taittuisi, Luken mukaan koko maassa pitäisi tällä metsästyskaudella kaataa 63  000 peuraa. Niistä iso osa elää yhdessä keskittymässä. – Suomen tihein peura-alue on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen koillisosien, Satakunnan kaakkoisosien ja läntisen Uudenmaan yhteisellä raja-alueella, Jyrki Posenius sanoo. Marko Mikkola Riistakeskuksesta arvioi peurojen määrän kasvun johtuvan muun muassa talvien muuttumisesta vähälumisemmiksi, jolloin peura löytää helpommin ruokaa ja selviää paremmin talven yli. ”Metsästysmaista voidaan joutua kilpailemaan” Esa Hellin mukaan monet metsästysseurat myyvät ampumiensa peurojen lihasta suuren osan tukkuliikkeille ja saavat näin varoja toimintaansa. Suoniemen metsästysseura on tänä vuonna tehnyt historiallisen päätöksen jakaa peuranlihaa myös maansa metsästyskäyttöön antaneille maanomistajille. Hirvenlihasta maanomistajapaloja on jaettu jo vuosia. Mikkola kertoo Suomen riistakeskuksella olevan meneillään hanke, jolla yritetään löytää tapoja saada peuranlihaa markkinoille kuluttajien saataville. – Kannan pienentämistä tukemaan tarvitaan myös riistalihan markkinaketjun kehittämistä. Katso valkohäntäpeurojen, peurakolareiden ja pyyntilupien määrä riistanhoitoyhdistysten alueella Pirkanmaalla 2017–2018. Selaa ponnahdusvalikkoa, niin näet tiedot. Lue myös: "Kaadoimme 126 peuraa, eikä määrä näkynyt missään" – Valkohäntäpeuroja oli Suomessa viime vuonna arviolta 77 100 yksilöä Lue myös: Peuroja on enemmän kuin vuosikymmeniin – pelkästään Lempäälän-Vesilahden alueella elää tuhansia peuroja Lue myös: Näillä kolmella valtatiellä ja yhdellä vähäliikenteisellä maantiellä peurakolarin vaara on suurin Pirkanmaalla – Kun Jari Pietilän poika kävi Vesilahdella, samalla matkalla sattui kaksi peurakolaria Täsmennys 22.10.2019 kello 11.13: Tekstiin on lisätty taulukossa oleva tieto, että todellisuudessa peuroja kaatuu Suoniemen metsästysseuran ja Totin Erän alueelta enemmänkin, sillä yhdellä pyyntiluvalla saa ampua yhden aikuisen peuran tai kaksi vasaa.