Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yrityksen myynti Suomesta Ruotsiin voi olla mahdollisuus, mutta siinä on riskinsä – "Lakkauttamispäätöksiä on helpompi tehdä muualle kuin omalle alueelle"

Miksi menestyviä yrityksiä myydään niin helposti Suomesta ulkomaille? Sitä työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius ei ymmärrä. Hänen mielestään yritysten pitäisi kasvaa Suomessa isommiksi. – Se ei voi olla täysin pääomakysymys, koska hyvät ideat ja yritykset saavat rahoitusta myös kansainvälisilta pääomamarkkinoilta, Helenius sanoo. Yksi selitys yritysmyynneille lahden yli voi olla Heleniuksen mukaan se, että Ruotsissa on selvästi enemmän isoja pääomakeskittymiä kuin Suomessa. Tämä kenties selittää osin myös sitä, miksi Ruotsi on Suomea selvästi aktiivisempi osapuoli yritysostoissa. Ruotsalainen Alfa Laval teki maanantaina ostotarjouksen suomalaisesta venttiiliyhtiö Nelesistä. Yhtiön hallitus suositteli Nelesin osakkeenomistajille hyväksymään 1,7 miljardin euron tarjouksen. Tämä herätti keskustelun, onko Suomesta tulossa tytäryhtiötalous. Vuosien varrella monet suomalaisyritykset ovat päätyneet ruotsalaisten omistukseen, mutta toiseen suuntaan kauppa on ollut huomattavasti vähäisempää. Ruotsalainen talouslehti Dagens Industri lisäsi vettä myllyyn otsikoimalla, että "Suomen teollisuus on meidän". "Voi olla, että Suomessa on kiinnostavia yrityksiä" Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomesta on myyty Ruotsiin monta yritystä, kuten Rautaruukki, WSOY, Sato, Musti ja Mirri sekä Sonera. Jyväskylän yliopiston liiketoimintahistorian professori Jari Ojala näkee asialle luonnollisen selityksen: Ruotsin kansantalous on Suomea suurempi ja sitä kautta siellä on enemmän varallisuutta. Länsinaapurin talous on saanut myös rakentua suotuisammissa olosuhteissa kuin Suomen, jonka kehitystä ovat hidastaneet muun muassa 1900-luvulla käydyt sodat. Asian voi nähdä myös toisella tavalla. – Voi olla, että Suomessa on kiinnostavia yrityksiä, ja ne ovat usein hyvässä kunnossa, Ojala toteaa. Ojala painottaa, että yleistäviä johtopäätöksiä on vaikea tehdä, koska jokainen yrityskauppa on oma yksittäistapauksensa. Helenius kaipaa riskinottoa yrityksiltä Elon Tiina Helenius ei täysin ymmärrä keskustelua tytäryhtiötalouden uhasta. Hänen mielestään on osittain virheellistä ajatella, että yritykset ajaisivat valtion kansallista etua. – Eikö yrityksen tärkein tavoite ole hengissä säilyminen, menestyminen ja voiton tuottaminen omistajille unohtamatta, että on hyvä työnantaja, kysyy Helenius. Sen sijaan Helenius kaipaisi suomalaisilta yrityksiltä enemmän valmiutta ottaa riskejä. Sitä kautta yritys voisi laajentua uusille markkinoille ja aika ajoin voisi syntyä menestystarinoita, kuten Nokia ja Kone. Syy riskien välttelyyn saattaa löytyä Heleniuksen mukaan historiasta. Kun Suomen talous kehittyi toisen maailmansodan jälkeen, maassa oli pulaa pääomasta, jolla yrityksiä olisi voitu rahoittaa. Silloin yritysten rahoituksesta vastasivat usein valtio ja pankit. Ulkomainen raha on joskus tarpeen Ojala pitää ulkomaista omistusta jopa mahdollisuutena. Sen avulla voidaan muun muassa kehittää yritysten liiketoimintaa. – Esimerkiksi Nokian nousu ei olisi ollut mahdollinen, jollei sen omistuspohjaa olisi laajennettu myös ulkomaille. Hän ei kuitenkaan pysty antamaan yleispätevää vastausta, onko yrityksen omistajamaalla merkitystä. Esimerkiksi pienelle tai keskisuurelle perheyritykselle toimipaikalla on suuri merkitys. Iso pörssiyritys voi tarvita sen sijaan niin suuria pääomia, ettei sellaisia kotimaasta löydy. Ruotsi on Ojalan mukaan hyvä ja turvallinen maa Suomesta myydylle yritykselle, koska maiden kulttuurit ja liike-elämän sekä ammattiliittojen toimintaperiaatteet ovat hyvin samankaltaisia. Riski olisi suurempi, jos yritys myytäisiin maahan, jossa toimintaympäristö olisi hyvin erilainen kuin Suomessa. Yrityksen myynnissä ulkomaille on kuitenkin riskinsä. – Jos yritys joutuu tekemään ikäviä ratkaisuja, lakkauttamispäätöksiä on helpompi tehdä jonnekin muualle kuin omalle alueelle. Vaikutusvaltaisten sukujen merkitys on pienentynyt Molemmat asiantuntijat mainitsevat Ruotsin talouselämässä toimivat vaikutusvaltaiset suvut, jotka sijoittavat ja rahoittavat yritysten toimintaa. Helenius kutsuu näitä "pääomalinnakkeiksi". Niiden varallisuus on kertynyt vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen aikana. – Ne ovat luotettavia ja vakaita rahoituksen lähteitä, Helenius sanoo. Euroopassa pankkien rooli yritysten rahoittajina on ollut perinteisesti suuri, mutta pääomalinnakkeiden rooli on Heleniuksen mukaan merkittävä erityisesti riskirahoituksessa. Ne sijoittavat erityisesti uuteen liiketoimintaan, innovaatioihin ja teknologian kehittämiseen. – Tällaiset investoinnit sisältävät usein niin paljon riskiä, etteivät perinteiset pankit lähde sellaiseen mukaan. Jyväskylän yliopiston Ojala kertoo, että vaikutusvaltaisia sukuja on myös Suomessa. Täällä ne ovat vaan hieman pienempiä kuin Ruotsissa. Niiden merkitys on hänen mukaansa pienentynyt sekä Suomen että Ruotsin talouselämässä viimeisten vuosikymmenien aikana, koska osakkeenomistus on laajentunut, mukaan on tullut uudenlaista omistajuutta ja uusia liiketoiminnan aloja. Niillä on kuitenkin edelleen merkitystä länsinaapurin taloudelle. Markkinaosuuden tavoittelu kasvattaa irtisanomisten riskiä Entä mikä merkitys yritysten myynnillä Ruotsiin on Suomen taloudelle? Ensinnäkin yrityksen voitot päätyvät ruotsalaisille osakkeenomistajille. Samalla menetetään verotuloja. Helenius kertoo, että kaupan myötä Ruotsi voi saada teknologiaosaamista, mikä hyödyttää pitkällä aikavälillä myös maan kansantaloutta. Vielä jos yritysoston tehnyt yhtiö pystyy tehostamaan omaa toimintaansa, se kasvattaa voittoja, mikä tuo verotuloja ja parantaa mahdollisesti myös työllisyyttä. Yrityskaupalla voi olla vaikutusta myös työllisyyteen. Riski työpaikkojen menettämisestä on Heleniuksen mukaan pienempi silloin, kun yritysoston kohteena on huipputeknologiayritys. – Tällaiset yritykset ovat hirveän riippuvaisia ihmisistä, jotka ovat sen luoneet, kehittäneet ja kehittävät sitä myös jatkossa. Jos yritys pyrkii kilpailijan ostamisella kasvattamaan omaa markkinaosuuttaan, irtisanomisten riski kasvaa. – Tällaisten yrityskauppojen jälkeen on monesti nähty, että yritys rationalisoi tuotantoa ja samalla voidaan vähentää työntekijöitä.