Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaupungin alta löytyi satojen miljardien arvoinen aarre – Koko Kiirunan kaupunki siirretään kaivoksen tieltä, hintalappu melkein neljä miljardia euroa

Ruotsissa sijaitsevan Kiirunan kaupungin pohjoispuolelta, Luossavaaran alta on löydetty yli kilometrin syvyydestä todella suuri rautamalmiesiintymä. Se varmistaisi kaivoksen jatkumisen vuosikymmeniksi eteenpäin. – Lupaava uusi esiintymä ulottuu aina 2 300 metrin syvyyteen saakka. Tutkimme uusia miehittämättömiä louhintamenetelmiä, joilla malmin saisi niin syvältä ylös kannattavasti. Tutkimusta varten on perustettu koekaivos, kertoo LKAB :n viestintäjohtaja Bo Krogvig . Vertailun vuoksi suuret kansainväliset kaivos­yhtiöt nostavat rautamalmia avolouhoksista, joissa tuotantokustannus jää murto-osaan Kiirunasta. Kiirunan valtteja ovat malmin puhtaus ja asiakkaiden toiveita mukaileva malmin pelletointi. Vielä noin vuosi sitten LKAB:n toimitusjohtaja Jan Moström kertoi kiirunalaisia sokeeranneen uutisen, jonka mukaan nykyisen kaivoksen pohjalta, 1 365 metrin syvyydestä, ei ole koekairauksissa löydetty lisää rautamalmia. Esiintymä ei jatkuisi vinona pistona enää syvemmälle, kuten on ounasteltu. Samalla tiedotettiin, että nykyiset malmivarat riittäisivät runsaaksi kymmeneksi vuodeksi. Noin 2 500 henkeä työllistävä kaivos on toiminut jo yli sata vuotta. Kaikkiaan Kiirunassa on asukkaita vajaat 23 000. Siirron hinta: 30–40 miljardia kruunua Nyt kiirunalaiset voivat huokaista helpotuksesta. – LKAB:llä on jatkossakin varaa suoriutua velvoitteestaan. Kiirunan kaupungin siirto uuteen paikkaan, itään noin kolmen kilometrin päähän, maksaa varovaisen arvion mukaan 30–40 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 2,8–3,8 miljardia euroa. Sen maksaa kaivosyhtiö. Uudelleenrakentamiseen käytetään joka vuosi noin 1,1 miljardia kruunua, kertoo Kiirunan kunnanjohtaja Gunnar Selberg . Nykyisellä rahan tulolla LKAB maksaisi kaupungin siirron melko nopeasti, sillä yhtiö kirjasi viime vuoden liikevaihdoksi 31,2 miljardia kruunua ja voitoksi 10,2 miljardia kruunua. Osinkoa yhtiön hallitus esittää jaettavaksi 6,1 miljardia kruunua. LKAB:lla on suuret rautamalmikaivokset myös Jällivaarassa ja Svappavaarassa, mutta huomattava osa yhtiön viime vuoden tuloksesta tehtiin Kiirunassa, jossa on myös malmin pelletointilaitos. Hyvään tulokseen avitti rautamalmin hinta, joka talvella 2018 nousi 125 dollariin tonnilta. Hinnan ennustetaan laskevan tänä vuonna noin 80 dollariin tonnilta. Vuonna 2015 rautamalmin hinta putosi alle 50 dollarin, jolloin moni pieni rautakaivos, kuten Pajalan Kaunisvaaran-kaivos, ajautui konkurssiin. LKAB arvioi malmivaroikseen 1,5 miljardia tonnia, josta miljardi tonnia olisi Kiirunan-kaivoksessa. Kiirunan uusi malmilöytö on jopa kaksi kertaa suurempi, joten Luossavaaran alla voisi olla vähintään kaksi miljardia tonnia malmia. Sen arvo rautamalmin sadan dollarin keskihinnalla olisi jopa 200 miljardia dollaria. Luossavaraan uusi löytö merkitsee sitä, että Kiirunan kaupungin siirto pitää toteuttaa entistäkin laajempana. Selbergin mukaan viimeisimmän suunnitelman mukaan kaupungista purettaisiin tai jyrättäisiin maan tasalle noin 70 prosenttia. Koko keskusta puretaan korkeine kerrostaloineen ja Scandic-hotelleineen vuoden 2025 jälkeen, samoin kaksi koulua, poliisitalo ja Folkethus. – Vanha kaupunkisiluetti katoaa purkamisen myötä. Korkeat kerrostalot uhkaavat romahtaa, kun kaivos laajenee kaupungin alla ja maanpinta järkkyy. Viime vuonna purettiin kaupungintalo. Vain sen historiallinen kellotorni saatiin siirrettyä uuden kaupungintalon edustalle ehyenä, kunnanjohtaja Selberg kertoo. Uusi kaupungintalo Kristallen rakennettiin ensimmäisenä Tuolluvaaran vanhalle kaivosalueelle vuonna 2016. Muutamassa vuodessa sen ympärille on valmistunut toinen toistaan komeampia julkisia rakennuksia ja yksi asuinkerrostalo. Kunnanjohtajan ikkunasta näkyy, miten työmiehet viimeistelevät viereen rakennetun kulttuuritalon sisätiloja. Sen naapuriin on jo puolittain pystytetty uusi kymmenkerroksinen hotelli Scandic. – Kaupungin siirrossa on valtavasti työtä ja vaivaa, mutta bonuksena olemme saaneet täysin uuden infran. Moni ruotsalainen kunnanjohtaja tuskailee kaupungin rapistuvia vesijohto- ja viemäriverkkoja. Me saamme täysin uuden verkoston, Selberg naurahtaa. 2 500 asuntoa puretaan, uusia rakennettava kuudelle tuhannelle Pyöreäseinäisen kaupungintalon edustalla suuri joukko eteläruotsalaisia matkailijoita kuvaa kellotornia. – Kaupungin siirto kiinnostaa monia, koska siitä on puhuttu niin paljon Ruotsin mediassa. Täältä kaupungintalolta siirrymme tutustumaan 500 metrin syvyydessä olevaan niin sanottuun turistikaivokseen, joka on käytöstä poistettu LKAB:n kaivoskäytävä, kertoo matkaopas Raija Valtonen Sigtunasta. Hän on asunut Etelä-Ruotsissa jo 40 vuotta. Myös vanhan Scandic-hotellin edustalla parveileva saksalaisten liikemiesten ryhmä on lähdössä kaivoskierrokselle. Heidät tunnistaa turisteiksi samanlaisista tummansinisistä kelkkahaalareista, jotka he ovat saaneet ylleen safarioppaalta. Pohjois-Ruotsin matkailu kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yöpymisiä kirjattiin yli kolme miljoonaa. Kiirunan lisäksi matkailijoita kiinnostavat läheinen Jukkasjärven jäähotelli, Abiskon tunturit, Jokkmokkin saamelaiskylä ja tietysti revontulet. Myös Elmhutista kotoisin oleva juristi Inger Broming on tullut lomalle Kiirunaan. Samalla hän vierailee tyttärensä Julia Bromingin luona, joka on töissä Jukkasjärven jäähotellissa. – Halusin muuttaa etelästä pohjoiseen, koska täällä ovat suuret vuodenaikojen vaihtelut ja oikea talvi, Julia Broming kertoo. Bromingit seisovat tyttären koiran kanssa kymmenkerroksisen kerrostalon lähellä, jota kiirunalaiset nimittävät Snusdosaksi (nuuskarasia). Se lyödään matalaksi vuonna 2023. Heti sen jälkeen yritetään siirtää vanha Kiirunan puukirkko lavettiautolla kaupungintalon liepeille puistoalueen reunaan. – Kaupungin keskustasta puretaan yhteensä 2 500 asuntoa, eli noin 6 000 ihmiselle pitää rakentaa uusi asunto. Heistä puolet asuu nyt vuokralla. Noin 400 asuntoa on jo purettu. Rakennettavien uusien asuntojen kokonaispinta-ala on noin 45 000 neliötä, luettelee kunnallisen asunto-osakeyhtiön Kiruna Bostäderin toimitusjohtaja Tomas Stålnacke. Uuteen kalliimpaan vuokra-asuntoon muuttavaa tuetaan kahdeksan vuoden ajan takaamalla hänelle vanhan asunnon suuruinen vuokra, Stålnacke kertoo. Omistusasunnosta luopumaan joutuva saa käypää hintatasoa 20 prosenttia korkeamman neliöhinnan. – Osa eläkeläisistä on ottanut rahan vastaan, mutta ei ole jäänyt Kiirunaan, vaan on muuttanut esimerkiksi lasten perässä Luulajaan tai Bodeniin, jossa myyntirahoilla on ostettu asunto, Stålnacke sanoo. Uusia asuinkerrostaloja rakennetaan jo kaupungintalon lähellä. Stålnacke esittelee kaavaa ja havainnekuvaa, jonka mukaan uudesta kaupungin keskustasta tulee viihtyisä, jos mainoskuviin on uskominen. Lähistöllä tehdään perustuksia uudelle, 5 300 neliön suuruiselle uimahallille. Sitä urakoi Peab, ja rakennuttaja on LKAB. Myös uusi urheiluhalli ja sairaala ovat suunnitteilla, koska nekin puretaan. Uimahallin perustustöiden ja runkovaiheen aliurakan on saanut kalajokilaisen Maastorakentajat oy:n tytäryhtiö, kiirunalainen Skartta Ab. Yrityksen palkkalistoilla ei ole ainuttakaan suomalaista kirvesmiestä, vaan työntekijät ovat joko Puolasta tai Venäjältä, kertoo Skartan toimitusjohtaja Mikael Sider . – Suomalaisyhtiöiden vähäisyyteen vaikuttaa myös Kiirunan vaikea vuokra-asuntotilanne. Työmiehiä ei kannata majoittaa kalliissa hotellihuoneissa. Me onnistuimme vuokraamaan työntekijöillemme suuren omakotitalon, Sider kertoo. Skartan työmaalla aliurakka on vielä pilkottu osiin kansallisuuksien mukaan. – Tässä on selvä raja. Me teemme muottilaudoitusta tällä puolella, kun venäläiset ahertavat tuolla toisella puolella, puolalaisten työnjohtaja Adam Mont sanoo. Hän on parissa vuodessa oppinut kohtalaisen ruotsin kielen taidon ja on nykyisin Skartan palkka­listoilla. Kunnanjohtaja Selbergin mukaan rakentamisen tahti kiihtyy ensi kesästä alkaen, sillä purettavien asuntojen tilalle pitää saada nopeasti uusia. Hän kehottaa myös suomalaisyrityksiä kilpailemaan rakennusurakoista. – Työvoimapula on jo nostanut kirvesmiesten palkkoja, jotka ovat Kiirunassa korkeammat kuin muualla maassa. Se on johtanut siihen, että rakennustöihin on hakeutunut muun muassa sairaaloiden työntekijöitä, Selberg sanoo. Taksiautoilija Niklas Ekman tuo Malmösta lomalle tulleita Clas ja Carina Gustafssonia Kiirunan rautatieasemalle, joka sijaitsee kaupungin länsireunalla yksinäisellä paikalla Luossavaaran liepeillä. – Miksiköhän asema on näin kaukana, Clas Gustafsson ihmettelee. – Sitä pitää kysyä LKAB:stä, taksiautoilija Ekman sanoo. LKAB halusi rakentaa uuden rautatieaseman lähelle Luossavaaraa, koska vanha asema ratapihoineen joutui väistymään kaivoksen tieltä. Kiirunan kunnan johdon mielestä asema on väärässä paikassa. – Keskustaan uuden kaupungintalon lähelle on kaavoitettu pistoraide, jonne Kiirunan henkilörata aikoinaan päättyisi. Sinne pitää LKAB:n rakentaa uusi asema. Luossavaaran aseman piti olla väliaikaisratkaisu, kunnanjohtaja Selberg sanoo. LKAB ei ole suostunut aseman siirtoon. Tällä hetkellä kunnanjohtaja ja LKAB:n johto eivät ole puheväleissä. Kiirunasta Narvikiin halutaan kaksoisraide kalakuljetuksille LKAB vauhdittaa kaksoisraiteen rakentamista Kiirunan ja Narvikin välille, sillä ­radalla talvella sattunut junan kaatuminen sulki ­radan kolmeksi viikoksi. – Norja on valmis rakentamaan Narvikin-päähän uuden, noin miljardi kruunua maksavan rautatietunnelin, jos Ruotsin valtio päättää kaksoisraiteen rakentamisesta, LKAB:n viestintäjohtaja Bo Krogvig sanoo. Norja on hänen mukaansa kiinnostunut lisäämään kalaa kuljettavia junia Kiirunan-radalle. Norjalaista kalaa kuljetetaan jo rautateitse Ruotsin läpi Tanskaan ja Puolaan. – Norja kaavailee niin suurta kalantuotannon lisäystä, ettei sellainen kalamäärä mahdu rekkoihin, Krog­vik sanoo. Kaksoisraide voisi Krogvikin mukaan toimia myös suomalaisten yritysten väylänä Narvikin kautta Koillisväylälle ja edelleen Kiinaan ja Aasian markkinoille. Tällöin myös Suomi voisi osallistua kaksoisraiteen rakentamiseen. Suomi on sähköistämässä Laurila–Tornio-välisen, noin 20 kilometriä pitkän rataosuuden. Sen jälkeen voisi sähköveturilla ajaa tavarajunia kohti Ruotsia. Hankkeen kustannusarvio rajasiltoineen olisi noin 24 miljoonaa euroa. Hanke on saamassa rahoituksen. – Noin puolet Haaparannan- ja Bodenin-­radasta on jo uudistettu, kertoo asiantuntija Jukka Olli ­ Business Oulusta. Bodenissa rata haarautuu sekä Luulajaan että Kiirunaan. – Ilman kaksoisraidetta nykyiselle radalle Kiirunasta pohjoiseen ei mahdu kuin korkeintaan yksi junavuoro lisää, Bo Krogvik kertoo. Kiirunasta kohti Narvikin satamaa lähtee joka päivä yhdeksän suurta malmijunaa, joita vetävät maailman tehokkaimmat veturit. Malmijunassa on 68 vaunua. Jokaiseen vaunuun mahtuu sata tonnia rautamalmia. Suurin osa Kiirunan malmista viedään ­asiakkaille Narvikin sataman kautta, jonka kapasiteetti on 30 miljoonaa tonnia vuodessa. Narvikin automaattinen lastaus- ja purkujärjestelmä tyhjentää malmista yhden junan tunnissa. Vähäisempi osa rautarikasteesta ja pelleteistä kuljetetaan Kiirunan kautta Luulajan satamaan ja edelleen laivalla SSAB:n tehtaalle Raaheen. Luulajan sataman kapasiteetti on kuusi miljoonaa tonnia vuodessa.