Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

100-vuotias hirsitalo herättää huomiota uuden kerrostaloalueen keskellä Tampereella – Nyt neljän vuoden perusteellinen remontti on valmis: tältä arvotalossa näyttää

Tampereen Niemenrannan uudella asuinalueella kerros- ja omakotitalojen keskellä seisoo huomiota herättävä keltainen puutalo. Entinen virkahenkilöiden asunto on viimeisen neljän vuoden aikana kunnostettu kauttaaltaan, ja nyt 100-vuotiaasta talosta tulee myyntiin asuntoja. Talon neljästä, noin 150 neliön asuinhuoneistosta yksi on tiistaihin mennessä myyty, yksi on kaupan ja kahden muun remontti valmistuu parin kuukauden sisään. Arkkitehti Birger Federleyn suunnistelema talo sijaitsee Hiedanrannan tehdasalueen naapurissa, kiven heiton päässä Niemen kartanon pihapiiristä. Asuntoja myyvän Tampereen Kotijoukkueen myyntijohtaja, kiinteistönvälittäjä Jaakko Simolan mukaan talosta on uusittu rakennustekniikkaa ja pintoja. – Tällaisia kokonaisuuksia on Tampereella tarjolla harvoin, Simola toteaa. Asuintalo virkahenkilöiden perheille Keltaisen puutalon viimeisin omistaja on Sonans Kiinteistöt oy. Yhtiön toimitusjohtaja Petri Hietasen mukaan rakennus ostettiin vajaa vuosi sitten. Hietanen kiinnostui kohteesta osin sen kunnon vuoksi. – Edellinen omistaja oli jo osittain remontoinut taloa ja itse runkohan oli hyvässä kunnossa. Kun kellariinkin meni, kaikki oli kuivaa, eikä ulkopuolista kosteusrasitusta ollut, Hietanen kertoo. Vuonna 1920 valmistunut talo on ollut läpi historiansa enemmän tai vähemmän asumiskäytössä. 2010-luvulla rakennus on ollut osittaisessa asumiskäytössä. Alkujaan talo on suunniteltu joko kahden tai neljän J. W. Enqvist oy:n Lielahden selluloosatehtaan virkahenkilön perheen asunnoksi. Suunnittelusta vastasi helsinkiläislähtöinen Birger Federley, jonka Enqvist-yhtiö oli jo aiemmin valinnut tekemään silloisen Niemen alueen kaavoitussuunnitelmia ja rakennuspiirustuksia. Federley on suunnitellut alueelle myös muita rakennuksia, kuten Niemen kartanon uuden navetan. Federleyn kädenjälki näkyy myös muualla Tampereella. Arkkitehti toimi 20 vuotta opettajana Tampereen teknillisessä opistossa ja on suunnitellut muun muassa Palanderin talon Keskustorille, Kulkutautisairaalan Koulukadulle ja Pikilinnan Tammelantorin laidalle. Remontti vanhaa vaalien Vaikka talon rakennusteknisiä ominaisuuksia on uudistettu mittavasti, Petri Hietasen mukaan remonttia on tehty vanhaa perinnerakentamista vaalien. Jo edellisen omistajan aikana talo liitettiin kaukolämpöön. Rakennukseen on tuotu myös vesikiertoinen lattialämmitys ja koneellinen ilmanvaihto. – Vanhaa tiili- ja hirsipintaa on jätetty näkyviin, eikä rakennusta ole pilattu muovilla. Yläpohjassa on edelleen purueristettä, Hietanen kertoo. Niemen alueen rakennuksista on tehty kulttuuriympäristön inventointi vuonna 2011. Julkaisussa vanha virkahenkilöiden asuintalo luokitellaan historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi. Talon katsotaan säilyttäneen pääosin alkuperäisen ulkoasunsa, vaikka vuonna 1959 tehdyn kattilaremontin yhteydessä taloon rakennettiin alun perin kuulumaton piippu. Myös rakennuksen huonejaon kerrotaan pääosin säilyneen. Tuoreimman remontin jäljiltä rakennuksesta on säästetty vanhat kaakeliuunit ja julkisivun keltainen väri mukailee alkuperäistä väriä. Hietasen mukaan asemakaava on asettanut kunnostustöille rajoitteita. Kaavan mukaan talon pihaa ei saa asvaltoida, eikä tontille rakentaa jäte- tai autokatoksia. Lue lisää: 1800-luvun puutalokaunotar remontoidaan entiseen loistoonsa Tampereen ydinkeskustassa – ”pitsilinna” ehti rapistui huonoon kuntoon, kustannukset mittavat Lue lisää: Tamperelaisen puukerrostalon sisäpihalla on myynnissä erikoinen talo – Yli 90-vuotias onnikkahalli koki melkoisen muodonmuutoksen Lapsiperheet kiinnostuivat Myyntijohtaja Jaakko Simolan mukaan keltainen puutalo on herättänyt kiinnostusta. Yhteydenottoja on tullut paljon. Simolan mukaan valtaosa kiinnostuneista on ollut lapsiperheitä. Simola arvioi kiinnostuksen johtuvan useammasta syystä. Taloa on pidetty persoonallisena ja sijaintia hyvänä. Toisaalta tilannetta selittää Simolan mukaan myös se, että lapsiperheille sopivia asuntoja on koronatilanteesta huolimatta kysytty ja myyty paljon. Vaikka kohteen historiaa arvostetaan, pelkkä pitkä ikä ei Simolan mukaan riitä. – Kun puhutaan vanhasta tuotannosta, puhutaan aina myös siitä, minkälainen rakennusteknillinen kunto on. Onko talo terve? Lue lisää: Miksi Tampereen lapsiperheet muuttavat metsään kaupungin laitamille? – Kävimme tutustumassa neljään uuteen kaupunginosaan, joita yhdistää etenkin yksi asia