Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Google alkaa kouluttaa suomalaisille digitaitoja – nyt monessa työpaikassa lisäoppia saavat eniten ne, joiden pohjakoulutus on jo alkujaan korkeampi

Hakukoneyhtiö Google tuo tämän vuoden loppupuolella Grow with Google -koulutusohjelmansa Suomeen. Kyse on yhtiön kansainvälisestä digitaalisesta koulutusohjelmasta. Ohjelmassa on useita erilaisia kokonaisuuksia, joiden avulla voi kehittää omaa digitaalista osaamistaan. Konkreettisesti se voi tarkoittaa esimerkiksi perehtymistä siihen, miten analytiikka toimii tai miten verkkokauppaa pyöritetään. – Teknologinen muutos on nopea ja monet ihmiset kokevat uudet teknologiset asiat pelottavaksi ja ahdistaviksi. Tiedämme, että yksittäisten toimijoiden mahdollisuudet kouluttaa työssä käyviä ihmisiä ovat rajallisia. Haluamme olla mukana ratkaisemassa tätä ongelmaa, Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen sanoo. Google vastaa itse koulutuspakettien sisällöistä, mutta varsinainen koulutus tapahtuu kansallisten yhteistyökumppanien kanssa. Lisäksi Google vastaa koulutusten kustannuksista, jolloin ne ovat osallistujille maksuttomia. Järvisen mukaan tavoitteena on, että koulutuksella voitaisiin helpottaa teknologisen kehityksen synnyttämää epävarmuutta. Hän myös toteaa, ettei koulutusten ydin ole siinä, että ihmiset oppisivat käyttämään heidän tuotteittaan. – Haluamme, että koulutusohjelmamme palvelevat monia eri kohderyhmiä: suorittavaa työtä tekeviä ihmisiä, uutta uraa hakevia tai täydennyskoulutusta tarvitsevia ihmisiä. Meille on tärkeää, että mahdollisimman monet ja eri elämäntilanteissa olevat saisivat mahdollisuuden parantaa omia digitaalisia taitojaan, sanoo. Tällä hetkellä Google käy neuvotteluja muutaman eri toimijan kanssa, joiden kautta koulutusohjelmat voidaan viedä esimerkiksi työpaikoille tai tukemaan ihmisen työllistymistä uuteen ammattiin. SAK:n kautta suoraan työpaikoille Google, työmarkkinajärjestö SAK ja Demos Helsinki julkaisivat hiljan yhteisen keskustelupaperin, johon on kirjoitettu auki muun muassa sen, millä tavalla elinikäistä oppimista suomalaisilla työpaikoilla ja yhteiskunnassa pitäisi edistää. Yksi päämäärä on saada työpaikat digitaalisen oppimisen paikoiksi, jossa koulutus kulkee käsi kädessä työn kanssa. Tämän vuoksi SAK on Googlelle kumppani, jonka kautta koulutusohjelmat voidaan viedä suoraan ruohonjuuritason työelämään. – Me teemme yhteistyötä Googlen kanssa, koska meillä on suorat yhteydet suomalaiseen työelämään. Lisäksi meillä on yhteinen käsitys siitä, että työpaikoista pitää tehdä oppimisen paikkoja, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Eloranta perustelee yhteistyötä myös sillä, että monessa työpaikassa lisäkoulutusta saavat eniten ne, joiden pohjakoulutus on jo alkujaan korkeampi. – Me tiedämme, että työpaikoilla koulutusta annetaan sitä enemmän, mitä korkeammalle organisaatiossa mennään. Keskiverto duunari saa koulutusta noin puolitoista päivää vuodessa, kun korkeammin koulutetut työntekijät voivat saada koulutusta 5–7 päivää vuodessa, Eloranta toteaa. Toinen ongelma Elorannan mukaan on se, että useissa työpaikoissa itsensä kouluttaminen on jätetty työntekijän omalle vastuulle. – Jos lisäkoulutus jää tälle asteelle, se vain lisää työntekijöiden välistä kuilua ennestään. Työnantajan rooli koulutuksesta ja sen kustannuksista pitää olla suurempi. Järvisen mukaan Grow with Google -ohjelman kautta on koulutettu Euroopan laajuisesti kymmenen miljoonaa ihmistä. Koulutustavat vaihtelevat työpajoista virtuaaliseen verkkokoulutukseen. Haminan datakeskus toi töitä ja koulutusta Googlella on toimintaa Suomessa Helsingissä sekä Haminassa. Helsingin ydinkeskustassa on hakukoneyhtiön maatoimisto ja Haminaan yhtiö avasi oman datakeskuksensa vuonna 2009. Haminan yksikkö on yksi suurimmista Googlen palvelinkeskuksista Yhdysvaltain ulkopuolella. Haminan yksikön mahdollista laajentamista maajohtaja ei suostu kommentoimaan. Sen sijaan hän kertoo, että Google yksi viimeisimmistä datakeskusinvestoinneista meni Tanskaan. – Kilpailu maitten välillä on kovaa. Viime vuonna rakennettu, yli 700 miljoonan euron investointi meni Tanskaan, vaikka olisin mielelläni nähnyt sen tulevan Suomeen. Kun päätöksiä datakeskusten sijaintipaikoista tehdään, siihen vaikuttavat monet seikat, kuten energian hinta, sen saatavuus ja yhteydet maailmalle, Järvinen sanoo. Googlen mukaan palvelinkeskuksen perustaminen on tuonut mukanaan Suomeen keskimäärin yli 1 600 vuotuista työpaikkaa vuosina 2009–2017. – Hamina on hyvä esimerkki siitä, että investointimme jälkeen alueelle syntyi uutta osaamista. Meillä on ollut hyvä ja syvä oppilaitosyhteistyö, jossa olemme yhdessä koulujen kanssa kouluttaneet osaajia meidän tarpeisiimme. Heitähän ei ollut Suomessa valmiina, Järvinen sanoo. Talousalan konsulttiyhtiö Copenhagen Economicsin tekemän raportin mukaan Suomella olisi hyvät edellytykset toimia maana, jonne suuret yhtiöt voisivat perustaa omia datakeskuksiaan. Tästä huolimatta datakeskukset ovat menneet muihin pohjoismaihin. Facebook avasi vuonna 2014 datakeskuksensa Pohjois-Ruotsiin Luulajaan. Tekijänoikeusdirektiivin vaikutuksia ei vielä voi arvioida EU:n tekijänoikeusdirektiivin 13. artiklan mukaan yhtiöt ovat vastuussa siitä, ettei niiden alustoilla jaeta tekijänoikeuksissa suojattua sisältöä. Samalla on keskusteltu siitä, mikä on alustan ylläpitäjän vastuu siitä, millaista materiaalia alustan kautta jaetaan. Tekijänoikeuksiin kohdistuvan artiklan on pelätty johtavan siihen, että Youtubessa iso osa sisällöistä joudutaan suodattamaan pois tekijänoikeusrikkeiden vuoksi. Youtube on Googlen omistama palvelu, jossa kuka tahansa voi jakaa video- ja kuvamateriaalia. – On liian varhaista ottaa kantaa siihen, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Seuraava vaihe on säädöksen implementointi ja silloin pitää miettiä pitääkö tuotetta muuttaa. Kyseessä on pitkä ja monimutkainen prosessi, Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen sanoo. Järvinen ei kommentoi sitä, miten EU:n tekijänoikeusdirektiivi tulisi käytännössä vaikuttamaan Youtuben sisältöihin. Hän ei myöskään ota kantaa siihen, miten Youtube voisi valvoa sitä, millaista materiaalia kanavilla jaetaan. – On selvää, että me haluamme toimia yhteiskuntavastuullisesti kestävällä pohjalla. Haluamme olla osa ratkaisua, emme osa ongelmaa, hän sanoo.