Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Sarjakuville ja kirjoille on saatava tapahtumatila

Tampere vetää uusia kävijöitä myös vilkkaan kulttuurielämän ansiosta, kuten Aamulehden pääkirjoituksessa (AL 21.3.2019) vastikään todettiin. Silloin kerrottiin kulttuurin superviikonlopusta, jonka aikana Tampereen valtasivat erityisesti sarjakuva ja kirjallisuus. Kaupungissa järjestettiin saman viikonlopun aikana valtakunnalliset kirjailijayhdistysten Talvipäivät, Vihtorin Kirjamessut ja Tampere Kuplii -festivaali. Rikkaasta kirjallisuus- ja sarjakuvakentästään huolimatta Tampereella ei ole kirjallisuudelle ja sarjakuvalle omistettua tilaa kuten monessa muussa kaupungissa. Kirjallisuustaloja on Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa ja sarjakuvakeskuksiakin Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Kemissä. Miksi Tampereella ei ole vastaavia? Yksi syy on kentän hajanaisuus: samojen asioiden parissa työskentelee taidefreelancereita, erilaisia yhdistyksiä, tapahtumatuottajia, sanataideopettajia, osuuskuntia, kuvittajia, kääntäjiä... Yhteisiä kohtaamisia on vähän. Tapahtumia järjestetään pitkälti vapaaehtoisvoimin, ja niiden parissa toimitaan vähin resurssein osaamatta vaatia enempää. Nyt resursseja kuitenkin tarvittaisiin, sillä tapahtumat elävöittävät kaupunkikuvaa, rakentavat Tampereen brändiä ja piristävät paikallistaloutta. Kirjallisuus- ja sarjakuvakeskus olisi kaikkien näiden toimijoiden kohtaamispaikka, johon myös kaupunkilaiset olisivat tervetulleita. Kun nämä taiteenalat tuotaisiin yhteen saman katon alle – sanataideopetusta, kääntämistä ja kuvittamista unohtamatta – saataisiin koko kentän moninaisuus esille kerralla. Saman katon alla voisi olla niin työskentely- ja kokoustiloja kuin näyttelyitä ja avoimia yleisötilaisuuksia. Yhteistyötä on jo kokeiltu hyvin tuloksin, sillä Finlaysonilla on toiminut kahden tamperelaisen läänintaiteilijan luotsaama kirjallisuus- ja sarjakuvatalon pilotti. Tampereen Tarinatehdas -niminen hanke on koonnut eri toimijoita saman katon alle, hahmottanut mahdollisia yhteistyöverkostoja ja tehnyt Tampereen kirjallisuus- ja sarjakuvakentän osaamista näkyväksi kaupunkilaisille. Kaupunki myönsi Tarinatehtaalle Vuoden kulttuuriteko -kunniamaininnan, mutta pop up -toiminta päättyi maaliskuun lopussa eikä jatkoa ainakaan vielä ole luvassa. Maaliskuun lopussa päättyi myös tapahtumatoiminnastaan tunnetun Teos & Tulenkantajat -kirjakaupan toiminta, joten tarve uudelle kirjallisuuden ja sarjakuvan tilalle on huutava. Kirjallisuuden ja sarjakuvan näkyvyys Tampereella ei voi olla vain vapaaehtoisten toimijoiden, pop up -hankkeiden ja kirjakauppojen käsissä. Jos Tampere tosissaan pyrkii Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026, kaupungin on tunnistettava myös kirjallisuuden ja sarjakuvan merkitys paikalliselle kulttuurille ja tuettava näitä taiteenlajeja. Taiteenalojen toimijat ovat valmiita rikastuttamaan tamperelaista kulttuurielämää Tampereen Tarinatehtaan antaman esimerkin pohjalta. Kyösti Koskela on Tampere Kuplii ry:n puheenjohtaja, Leena Kellosalo on kirjailija ja Pirkkalaiskirjailijat ry:n jäsen.