Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronasta jää jälkeen valtava velkavuori – ja se on oikeasti pakko maksaa pois

Kauanko korona kestää? Kukaan ei tiedä. Onko kysymys edes oikea, vai onko meillä koskaan paluuta vanhaan? Millainen on uusi normaali? Mikä muuttuu pysyvästi? Vaikutuksia ei kannata tässä tilanteessa ylidramatisoida, mutta ei myöskään aliarvioida. Pysyvän jäljen tämä jossain muodossa jättää. Useimmissa tietämissäni yhtiöissä varaudutaan nyt noin 12 – 18 kuukauden matalan kysynnän skenaarioihin ja nopeaa palautumista pidetään useilla aloilla epätodennäköisenä, vaikka yhteiskunnan rajoituksia aletaankin jo osin purkamaan. Esimerkiksi Finnair ilmoitti juuri, että heidän arvionsa mukaan lentomatkustamisen palautumiseen menee 2 – 3 vuotta. En ihmettelisi, jos jatkossa lennoilla maskien käyttö olisi uusi standardi, kenties jopa pakollista. Koronassa ei ole kyse vain sairastuneiden määrästä, tehohoitopaikoista ja kuolleista. Terveydenhuolto tarjoaa tärkeimmän näkökulman, mutta ei ainoata. Kyseessä on monen muuttujan yhteensovittaminen, eikä yhtä optimaalista ratkaisua ole olemassa. Terveyttä ja taloutta ei haluta punnita samassa vaa’assa, vaikka se on viime kädessä välttämätöntä, koska resurssien rajallisuus on realiteetti. Kaikkea ei voi loppuun asti suojella, koska kustannus olisi liian kova, vaan joudutaan tekemään valintoja. Yhteistä ymmärrystä on vaikea löytää, koska lääkärit ja ekonomistit lähestyvät asiaa eri lähtökohdista. Poliittiselta päätöksenteolta edellytetään kykyä tasapainottaa yhteiskunnan erilaiset intressit. Viime kädessä ihmiselämällä ja inhimillisyydellä on oma mittaamaton arvonsa. Jos rajoituksia ei päästä pian vapauttamaan, koronan kustannus taloudellisina tappioina, valtioiden velkaantumisena, kotitalouksien köyhtymisenä ja sosiaalisina ongelmina voi lopulta kasvaa kestämättömäksi. Mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän ihmisten kärsivällisyys alkaa olemaan koetuksella. Nykyiset rajoitustoimet maksavat arvion mukaan noin 5 miljardia euroa kuukaudessa. Se on lähes tonni kuukaudessa jokaista suomalaista kohden. Tällaisella tahdilla syksyyn 2021 pitkittyvä poikkeustila voisi maksaa 90 miljardia euroa. Summa voisi olla noin kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta eli järkyttävän suuri, mutta ei kuitenkaan täysin mahdoton selvittäväksi. Silti on sanomattakin selvää, että kaikki me tässä köyhdymme. Varma asia on, että koronasta jää jälkeen valtava velkavuori erityisesti monille valtioille. Pidän pelottavana ajattelua, jonka mukaan tätä velkaa ei tarvitsisi koskaan maksaa pois. Kyllä tarvitsee, tavalla tai toisella. Jos nimittäin luottamus taloudesta katoaisi, eikä velallisten kykyyn hoitaa lainojaan enää uskottaisi, olisi edessä nykyisen terveyskriisin lisäksi vakava ja syvä talouskriisi. Silloin ei kenties enää keskuspankkien elvytys ja tukitoimet riittäisi. Tästä syystä on tärkeää turvata terve talous myös tällaisessa koronakriisissä. Kirjoittaja on pääomasijoittaja ja omistajuuskirjailija. "Terveyttä ja taloutta ei haluta punnita samassa vaa’assa, vaikka se on viime kädessä välttämätöntä, koska resurssien rajallisuus on realiteetti. "