Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Keskusta on menossa hallitukseen ja maakuntamalli palaa pöydälle – miten käy Pirkanmaan soten?

Näyttää siltä, että sosiaalidemokraatit ja keskusta ovat tulevan hallituksen pääpuolueet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kannalta tämä enteilee sitä, että soten valmistelua todennäköisesti jatketaan maakuntapohjalta, mutta ilman laajaa valinnanvapautta. Mahdollista on myös se, että uudistuksessa keskitytään pelkkään soteen. Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) oli ainakin ennen vaaleja vahvasti sitä mieltä, että uudistus pitää jakaa pienempiin osiin ja keskittyä ensin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Pirkanmaalla sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatio on jo käytännössä purettu. Muutosjohtaja Päivi Nurminen on palannut vanhaan tehtäväänsä Tampereen kaupunkiseudun seutujohtajaksi. Palaavatko valmistelijat nyt takaisin ja jatkavat töitään siitä mihin jäätiin, kun edellinen hallitus puhalsi pelin poikki maaliskuussa? – Uuden hallituksen pitää ensin ratkaista, mille alustalle uusi valmistelu tehdään ja mikä on sen sisältö. Tehdäänkö edelleen monialaista maakuntaa vai keskitytäänkö pelkkään soteen. Nurmisen mukaan voisi olla eduksi, että asiaan jo perehtyneet valmistelijat jatkaisivat. Heidän olisi helppo jatkaa ja hyödyntää jo tehty työ. Pirkanmaalla soten rakentamisessa oltiin jo loppusuoralla. Kuntavetoista valmistelua Pirkanmaalla on kuitenkin jo pormestari Lauri Lylyn (sd.) johdolla pohjustettu valmistelun jatkamista Tampere-vetoisesti kuntapohjalta. Myös pääkaupunkiseudulla ja Helsingin pormestarilla Jan Vapaavuorella (kok,) on vahvaa halua omaan kuntavetoiseen soteen. Pormestari Lauri Lyly tapaa Pirkanmaan kuntajohtajat perjantaiaamuna eikä halunnut kommentoida asiaa ennen tätä tapaamista. Pirkamaan sote-muutosjohtajan Jaakko Herralan mukaan  90 prosenttia tehdystä valmistelutyöstä voidaan hyödyntää, oli malli mikä hyvänsä. – Olennaista on se, että kuntien etu otetaan huomioon. Jos uudistusta viedään eteenpäin sote-kylki edellä, maakuntien sijaan voidaan mielestäni puhua hyvinvointialueista. Maali lähempänä Sdp:n vastustaman markkinaehtoisen mallin ja laajan valinnanvapauden hylkääminen voisi osaltaan helpottaa soten viemistä maaliin. Perustuslakivaliokunnan osoittamat keskeiset ongelmat poistuisivat. Valinnanvapaudesta ei tarvitsisi pyytää EU:n hyväksyntää, ja maakunnat voisivat turvata ihmisten yhdenvertaisen hoitoon pääsyn eri puolilla maata. Tuloksena olisi soten maakuntamalli nykyistä vahvemmille julkisille hartioille. Yksityisiä palveluita voitaisiin hyödyntää, mutta julkisen puolen ohjauksessa. – Julkinen sektori olisi kuskin paikalla, ja yksityinen puoli fiksuna kumppanina siinä rinnalla, Päivi Nurminen kuvailee. Nurminen huomauttaa, että Suomessa toteutetaan jo nyt valinnanvapautta julkisen sektorin kautta. Jokainen saa valita oman terveyskeskuksensa, ja palveluseteleillä voi ostaa palveluita yksityiseltä. Voiko Pirkanmaa jatkaa valmistelua kuntapohjalta, jos hallitus valitsee maakuntamallin? – Tuskin Pirkanmaalla voidaan kovin erinäköistä ratkaisua tehdä, ellei hallitus linjaa, että eri puolilla maata on mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja, kunhan tietyt reunaehdot täytetään. Tämä tiedetään vasta, kun hallitusohjelma sote-kirjauksineen on valmis. –  Kiinnostavaa on myös nähdä, onko uudistuksella edelleen sama 3 miljardin euron säästötavoite kuin aikaisemmin, Nurminen toteaa. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että sote-palveluiden järjestämisvastuu voidaan siirtää valtiolle, kuntayhtymälle tai kuntaa suuremmalle itsehallintoalueelle kuten maakunnalle. Kokoomuksen edellisessä hallituksessa ajama markkinaehtoinen valinnanvapaus oli ongelma perustuslain näkökulmasta. Valinnanvapauden toteutuessa julkisen sektorin eli maakuntien järjestämät sote-palvelut olisivat joutuneet kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa. Maakunnan pitää kuitenkin viime kädessä turvata palvelut esimerkiksi syrjäseuduilla. Maakunta ei siksi voi mennä konkurssiin. Konkurssisuoja voi olla EU-oikeudessa kiellettyä valtiontukea. Perustuslakivaliokunta edellytti asian varmistamista EU:lta eli EU-notifikaatiota.