Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa

Iso osa suomalaisista joutuu hyväksymään, ettei heidän kodillaan ole tämän vuosikymmenen päättyessä paljonkaan rahallista arvoa. Näin arvioi vuokra-asuntojen välitystä ja asuntosijoittamisen palveluja tarjoava suuryritys Vuokraturva. Suomessa on viime vuosien aikana keskusteltu asuntojen arvon laskusta suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta, ja Vuokraturvan mukaan kehitys ei ole kääntymässä. Tänään julkaistaan myös Tilastokeskuksen vuokratilastot ja asuntomarkkinoiden tilannekatsaus, jotka kertovat lisää asuntotilanteesta. Vuokraturvan tänään julkaisema katsaus arvioi, että tällä vuosikymmenellä asunto-omaisuuden uusjako voi aiheuttaa jopa enemmän varallisuuseroja kuin palkat ja eläkkeet. Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola arvioi, että muutoksesta tulee suomalaisille järkytys, ja voi luoda Suomeen uudentyyppisen luokkajaon. – Jos nykyisten keskisuurten kaupunkien asukkaiden asunnoilla ei tulevaisuudessa ole juurikaan arvoa, käytännössä heillä ei ole myöskään juuri omaisuutta. Suomalaisten omaisuus kun perinteisesti on hyvin suurelta osin asunnoissa ja vapaa-ajanasunnoissa, joiden arvot ovat myös laskeneet, Metsola kirjoittaa. Aiemmin on ollut vallalla käsitys siitä, että asuntojen arvon romahtaminen koskee lähinnä pieniä kaupunkeja. Viime aikoina on kuitenkin vahvistunut tieto siitä, että asuntojen arvo laskee hyvin suuressa osassa Suomea. Vuokraturvan mukaan vain pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa asuntojen arvo säilyy. Suomen Hypoteekkiyhdistys laski viime syksynä, kuinka suuri määrä asuntoja on menettämässä arvoaan. Laskelman mukaan yhteensä noin 1,3 miljoonan asunnon hinta laskee. Tämä tarkoittaa lähes joka toista Suomen asuntoa. Poliittiset toimet eivät auta Vuokraturvan mukaan pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa asuntojen arvo jatkaa jopa kasvuaan. – Ero kolmen suurimman kasvukeskuksen asukkaisiin, jotka tienaavat asumisellaan, voi herättää katkeruutta, Metsola kirjoittaa. Yritys muistuttaa, että samalla ensiasunnonostajan pääsy asuntomarkkinoille muuttuu kolmella kärkialueella vaikeaksi, ellei ole apuna varakkaita vanhempia. Metsolan näkemyksen mukaan Suomessa on yritetty pitää alueet asuttuina, mutta maailmanlaajuisen trendin mukaisesti työpaikat siirtyvät väistämättä kasvukeskuksiin. – Moni tuntuu vilpittömästi uskovan, että kehityksen syynä on tahallinen keskittämispolitiikka. Tosiasiassa Suomi on kansainvälinen poikkeus ja komea esimerkki maasta, jossa on tietoisesti harjoitetulla aluepolitiikalla haluttu ja pystytty pitkään pitämään koko maa asuttuna, Metsola kirjoittaa. Metsolan mielestä muutos pitäisi tunnustaa ja keskittyä asuntojen arvojen kehityksen hillitsemiseen ja haittojen vähentämiseen. – Esimerkiksi läntinen serkkumme Ruotsi hautasi tällaisen pyrkimykset toivottomina jo vuosituhannen vaihteessa ja on siksi kaupungistumiskehityksessä huomattavasti Suomea pidemmällä, hän jatkaa. Metsola ehdotti kaksi vuotta sitten, että asuntomarkkinoita voitaisiin tervehdyttää maksamalla romutuspalkkioita taantuvien seutujen asunnoista. Tähän ei ole kuitenkaan tartuttu.