Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kokonaisharkinta koronatilanteessa on todella vaikeaa – miten päätöksissä painotetaan akuuttia tilannetta ja vain kuviteltavissa olevaa tulevaisuutta?

THL:n ensimmäisten karkeiden arvioiden mukaan koronaepidemia kestäisi Suomessa tästä hetkestä neljästä kuuteen kuukautta. Tämänkään jälkeen elämä tuskin palaa heti normaaliksi. Aiemmat vastaavanlaiset epidemiat ovat kestäneet toistakin vuotta, kun mukaan lasketaan seuraavat tartunta-aallot. Elämme Suomessa vasta kriisin alkuvaihetta, emmekä vielä osaa kertoa mitä kaikkea on edessä. Silti jo nyt ovat ilmaantuneet ensimmäiset puheenvuorot muun elämän täydellisen pysäyttämisen haitallisuudesta. Esimerkiksi Saksassa arvioidaan, että yhteiskunta ja talous ei välttämättä kestä kolmea kuukautta pidempää pysähdystä. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump haluaisi palata arkeen jo pääsiäisen jälkeen, mutta hän perui puheitaan, kun maan räjähdysherkkä virustilanne paljastui. Myös Ruotsi joutui tiukentamaan aiemmin löysäksi väitettyä linjaansa. Kaikki nämä ajatukset ja päätökset heijastelevat kunkin yhteiskunnan suhdetta yksilönvapauteen ja -vastuuseen sekä talouteen. Puheenvuoroissa voi näkyä myös valtioiden väestöpohjan tilanne. Väestöltään nuoremmat valtiot saattavat suhtautua epidemiaan eri tavoin kuin väestöltään iäkkäämmät maat. Yhdysvalloissa suhtaudutaan talouden tärkeyteen kaikista voimakkaimmin. Maassa on kuultu myös rajuja kannanottoja, että tulevaisuuden turvaaminen on tärkeintä, eikä tässä hetkessä uhrien laskeminen. Suomessa hallitus on vaikean kokonaisharkinnan edessä. Kuinka pitkäksi aikaa Suomi täytyy pysäyttää, että terveydenhuoltomme kestää ja tartunnan saaneiden määrä pystytään rajaamaan pieneksi? Samaan aikaan on pohdittava muita vaikutuksia, jotka eivät ole niin selvästi mitattavissa kuin koronan aiheuttamat kuolemat tai tehohoitoa vaativat potilaat. Suomalaisilla on vielä muistissa 1990-luvun lama, jonka vaikutuksista kärsittiin pitkään. Esimerkiksi 500 000 ihmisen työttömyyden pitkäaikaisvaikutuksia on mahdoton tarkkaan laskea, mutta sellainen voi olla koronaakin pidempiaikainen vitsaus. Entä miten vain yhden asian hoitaminen näkyy myöhemmin terveydessämme? Kukaan ei tiedä varmasti, miten tulee toimia. Hyviä vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Nyt tarvitaan viisasta kokonaisharkintaa ja selkeitä perusteluja. Ne takaavat, että ikävät päätökset on helpompi hyväksyä.