Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Tuore muistio paljastaa, miten kilpailun vapauttaminen bussiliikenteessä on näkynyt arjessa – ”Kilpailulla saattaisi olla positiivisia vaikutuksia myös junaliikenteessä”

Suomen bussiliikenteen avaaminen kilpailulle on lisännyt matkojen tarjontaa ja lippujen hintojen nousu on keskimäärin pysähtynyt. Viime vuonna bussilippujen hinnat keskimäärin jopa laskivat. Nämä tiedot käyvät ilmi perjantaina julkistettavasta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) muistiosta, jossa on tarkasteltu vuoden 2009 joukkoliikennelain muutoksen seurauksia. Muistion laatinut Etlan tutkija Nelli Valmari ihan innostuu havainnoistaan. – Bussiliikenne näyttää käyvän oppikirjaesimerkiksi siitä, mitä tapahtuu, kun kilpailu vapautetaan. Tarjonnan lisääntymisen ja asiakkaiden kannalta hyvän hintakehityksen lisäksi matkustusmäärät kasvoivat vuodesta 2014 vuoteen 2017 jopa 67 prosenttia, hän kertoo. – Sääntelyn vapauduttua liikennöitsijät ovat pystyneet lisäämään tarjontaa erityisesti niillä reiteillä ja vuoroilla, joihin kohdistuu paljon kysyntää, Valmari jatkaa. Maaseudusta ei ole tietoa Lakimuutos tehtiin jo vuonna 2009, mutta käytännössä sen vaikutukset alkoivat tuntua vasta vuonna 2014, jolloin ensimmäiset pitkän siirtymäajan sopimukset päättyivät. – Tilastoista muutos näkyy selvästi heti vuodesta 2014 lähtien, Valmari toteaa. Etlan julkaisema muistio kattaa busseilla taitetut yli 50 kilometrin matkat. Kun lakimuutosta Suomessa laadittiin, päättäjät korostivat myös haja-asutusalueiden liikennöinnin turvaamista. Miten muutos on vaikuttanut kullakin tietyllä reitillä, siihen ei nyt laadittu muistio vastaa. – On valitettavaa, ettei reittikohtaista tietoa ole olemassa. Muistiossa tarkastellaan keskimääräisiä muutoksia. Lakimuutoksen vaikutukset eivät varmastikaan ole olleet joka puolella Suomea samanlaiset, Valmari toteaa. Vähemmän yrittäjiä Vaikka on alalle tullut uusiakin yrittäjiä, bussien kaukoliikenteessä toimivien yritysten määrä laski koko tarkasteltavana olevan ajanjaksolla 2006-2017. Tämä voi Valmarin mukaan johtua useasta syystä. – Toimialalla on voinut tapahtua yritysostoja. Jotkut yritykset ovat toki voineet lopettaa toimintansa kannattamattomana. Alalla toimivien yritysten lukumäärä ei muistion mukaan kuitenkaan välttämättä kerro paljoakaan kilpailun toimivuudesta, sillä kilpailu käydään reittien sisällä, ei niiden välillä. Entä raiteet? Raideliikenteen tulevaisuus on nyt Suomessa ajankohtainen aihe. Valmarin mukaan on hyvä miettiä, miten palveluja tuotetaan. – Kilpailulla saattaisi olla positiivisia vaikutuksia myös junaliikenteessä. Vuoden 2009 lopussa astuivat voimaan sekä EU:n palvelusopimusasetus sekä uusittu joukkoliikennelaki, joiden mukaan liikennöitsijöiden välistä kilpailua ei voi enää rajoittaa. Lain muuttumiseen asti bussien kaukoliikenteessä oli käytössä linjaliikennelupamalli, jossa liikennöitsijä sai liikennöidä ainoastaan niillä reiteillä ja vuoroilla, joille liikennöitsijä oli anonut ja saanut liikenneluvan. Tämä käytäntö antoi liikennöitsijälle yksinoikeudet liikennöimilleen vuoroille. Nykyisin ammattimainen henkilöiden kuljettaminen bussilla edellyttää henkilöliikennelupaa. Lain muutoksen jälkeen reittiliikennelupa myönnettiin kaikille lupaehdot täyttäneille hakijoille. Bussien kaukoliikenne avautui käytännössä kilpailulle heinäkuussa 2014, kun ensimmäiset siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyivät. Lakimuutoksen tarkoituksena oli päättäjien mukaan paitsi lisätä joukkoliikennettä suurilla paikkakunnilla, myös turvata pienten paikkakuntien joukkoliikenne.