Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kuntien toiminnan yhtiöittäminen on riski

Kuntien julkista toimintaa on kiihtyvässä määrin siirretty kuntien omistamille osakeyhtiöille. Vuoden 2013 kuntalakiuudistus sysäsi yhtiöittämisten rajuun kasvuun. Laki aiheutti sen, että kunta on velvollinen yhtiöittämään toimintaansa, mikäli se harjoittaa markkinoilla toimivaa elinkeinotoimintaa. Yhtiömuotoisessa toiminnassa päätöksenteko siirtyy suljettujen ovien taakse. Harmaa talous ja hankinnat -työryhmä onkin kriittinen yhtiöittämisen seurauksena olevasta avoimuuden puutteesta. Avoimuus edellyttää, että tietoa saadaan myös sellaisista asioista, joista johto ei halua viestiä. Julkista rahaa käytettäessä pitäisi läpinäkyvyyden olla ehdotonta. Yhtiöittäminen vaarantaa julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä ja päätöksentekoa ja virkavastuu sumentuu. Korruptiota on vaikeampi ehkäistä ja siitä kiinnijääminen vaikeutuu. Toimijoiden eturistiriitatilanteet jäävät myös pimentoon. Yhtiöiden hallituksissa istuvat voivat olla toistensa yhtiöiden hallituksissa nostamassa palkkioita ja paikat voivat kertyä samoille henkilöille. Tämä nostaa kysymyksen jääviydestä. Kilpailuviraston kanta asiaan on, että mitä harvemmissa käsissä hallinto on, sitä alttiimpi se on korruptiolle. Yhtiöittämisen ongelma voi näkyä mm. siinä, että veronmaksajien rahalla toteutettuja rakennusprojekteja viivästyy kerta toisensa jälkeen ja kustannukset nousevat. Lisäksi omistajien tuotto-odotukset tulevat vaikuttamaan siihen, että kokonaiskustannukset yhteiskunnalle eivät ainakaan laske. Yksi huomionarvoinen riski yhtiöittämisessä on, että se on usein johtanut yksityistämiseen. Valtion ja kuntien tulisikin säilyttää keskeiset toiminnot omissa käsissään. Vaarana on, että markkinoita tulevat hallitsemaan ulkomaiset suuryritykset ja pääomasijoittajat. Huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta on riski, jos esim. kansainvälisen kriisin/heikentyneen tuoton/konkurssin vuoksi yritys lopettaa toimintansa. Lain mukaan valtiolla on vastuu huoltovarmuudesta, toisin kuin elinkeinoelämällä ja yrityksillä. Ruuan, puhtaan veden ja energian lisäksi kriittisiä aloja ovat terveydenhuolto, tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä logistiikka. Vaihtoehtona yhtiöittämiselle on liikelaitosmalli. Se on kunnan kokonaan omistama yhtiö, jonka tavoitteena on ainoastaan palvelujen tuottaminen ja se mahdollistaa viranomaistehtävien hoitamisen. Liikelaitos on kunnille edullisempaa kuin palvelujen yksityistäminen, koska se ei kerrytä voittoja omistajille. Ennen kaikkea, liikelaitosta ei voi myydä, vaan se säilyy julkisena omaisuutena. Joten herää kysymys, miksi liikelaitoskuntayhtymämalli ei kiinnosta Tähtisairaalahanketta? Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa sen, eikä se estä hankkeelle suunniteltuja tavoitteita, kuten yhteistyötä eri sairaanhoitopiirien välillä ja erityisosaamista vaativan toiminnan kehittämistä. Kirjoittaja on kristillisdemokraattien kunnallisvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Pirkkalassa.