Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Näin korona vaikuttaa mielenterveyteen: Pitkäaikaiset vaikutukset paljastuvat myöhemmin – ”perustarve on kokea yhteenkuuluvuutta”

Pitkään jatkuvan sosiaalisen eristyksen vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin ovat hyvin yksilöllisiä. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtava psykologi Petra Sainio kertoo sähköpostitse, että vaikutukset riippuvat esimerkiksi siitä, miten tärkeinä ihminen pitää sosiaalisia suhteita elämässään. Kaikki eivät tarvitse yhtä paljon sosiaalista kanssakäymistä, mutta edes jonkinlaiset ihmissuhteet ovat kaikille tärkeitä. – Yksi ihmisen perustarve on kokea yhteenkuuluvuutta toisten kanssa, ja hyvät ihmissuhteet ja niissä saatu tuki ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnille, Sainio kirjoittaa. Sainiota haastateltiin sekä sähköpostitse että puhelimessa. Sainion mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa ovat he, joilla on jo ennestään muita kuormitustekijöitä, kuten mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä tai köyhyyttä. Mielenterveysongelmadiagnoosien alle menee kuitenkin monenlaisia elämäntilanteita ja oireita. Diagnoosia tärkeämpi tekijä onkin se, millaisia kuormitukselta suojaavia tekijöitä ihmisillä on elämässään, millaisia voimavaroja hänellä on ja millaisia mahdollisuuksia tehdä mielenterveyttä ylläpitäviä asioita. Osa nuorista vaarassa Kaikki eivät ole yhtä turvassa kotonaan. Setan Sinuiksi-palvelun vastaava ja Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja Mikko Ala-Kapee neuvoi aiemmin Ylen haastattelussa, ettei seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten ole tällä hetkellä välttämättä järkevää tulla kaapista. Kaapista tuleminen on iso riski, jos vanhemmat eivät hyväksy nuoren identiteettiä mutta kotoa ei pääse mihinkään. Syksyllä 2019 julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan noin 40 prosenttia sateenkaarinuorista oli kokenut kotona henkistä väkivaltaa ja noin neljäsosa fyysistä väkivaltaa. Sateenkaarinuoria myös kiusataan muita enemmän ja he ovat ahdistuneempia. Heillä on myös muita todennäköisemmin itsetuhoisia ajatuksia. Tilanteesta kärsivät myös ne lapset ja nuoret, joiden perheissä on esimerkiksi alkoholiongelmia tai henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Heiltä puuttuu nyt koulun, harrastusten ja kaverien tuki. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset nuorten mielenterveyteen näkee vasta myöhemmin. Julkisuudessa on puhuttu siitä, jättääkö koronaepidemia ja sen aiheuttama arjen muutos samanlaisen jäljen nykyisiin nuoriin kuin esimerkiksi 1990-luvun alun lama silloisiin nuoriin. Petra Sainio huomauttaa, että nyt valtio on joutunut rajaamaan nuorten elämää enemmän kuin 1990-luvulla, mikä on rikkonut arkea tukevia rakenteita. Myös vaikutukset talouteen ja sitä kautta ihmisten elämään voidaan arvioida vasta myöhemmin. Apua puhelimitse Mielenterveysyhdistys Mieli Ry:n kriisiavun kanavissa koronavirusepidemia on näkynyt lisääntyneinä yhteydenottoina. Ihmisiä huolestuttaa erityisesti oma jaksaminen kriisitilanteessa, huoli toimeentulosta ja pelko tartunnan saamisesta. Mieli ry:n kriisityön johtaja Outi Ruishalme kertoo, että maaliskuussa yhteydenottojen aiheena oli enemmän itse koronavirus, mutta huhtikuussa aiheena on ollut enemmän eristyksen aiheuttama ahdistus ja pahoinvointi. – Pinna kiristyy kotona yksin asuvilla, pariskunnilla ja perheillä. Näyttää siltä, että korona on erityisesti pahentanut niiden ihmisten ongelmia, joilla oli vaikeaa jo ennen koronaa. Yksin asuvia ahdistaa epätietoisuus ja yksinäisyys, parisuhteissa ja perheissä taas ahdistusta aiheuttaa töiden ja koulujen yhteensovittaminen ja samassa tilassa pysyminen. – Alkoholia kuluu enemmän etenkin niillä, joilla on ollut aiemminkin ongelmia alkoholin kanssa. Olemme tehneet tämän takia myös lastensuojeluilmoituksia, Ruishalme kertoo. Myös vanhukset ovat ottaneet kriisipalveluihin entistä enemmän yhteyttä. Osa on soittanut epätietoisena siitä, mitä he voivat tehdä kun ruoka on loppunut kotoa. Mieli ry pitää yllä myös nuorille suunnattua Sekaisin-chattia, jossa yhteydenotot ovat kasvaneet epidemian takia. Nuoret ovat huolissaan opinnoista ja koulusta, mutta myös läheisistään, esimerkiksi isovanhemmista. Osaa ahdistaa kotona oleminen. Tilanne on Ruishalmeen mukaan vaikea erityisesti heille, joilla on ollut jo ennestään mielenterveyden häiriöitä. – Monen hoitosuhteet ovat tauolla ja vointi on voinut pahentua. Myös yrittäjät ovat ottaneet yhteyttä. Pahimmillaan oman yrityksen tulevaisuuden murehtiminen on johtanut itsetuhoisiin ajatuksiin. Soittajien yleisin syy yhteydenottoon on Ruishalmeen mukaan ahdistus. – Se on tyypillinen reaktio tällaisessa tilanteessa, jossa vihollinen on tuntematon ja ihmisiä vaivaa epätietoisuus eikä asioihin voi itse vaikuttaa. Petra Sainio kertoo, että eristyksen alkuvaiheessa ainakin Tampereen kaupungin ensiohjauspalvelu Ension asiakasmäärät vähentyivät. – Ihmiset varmaankin eristäytyivät koteihinsa ja siirsivät niitä asioita, joita pystyivät, hän sanoo puhelimessa. Sainio arvioi, että tämä voi myöhemmin tarkoittaa asiakasmäärien lisääntymistä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Vaativaa mielelle Eristyksen jatkuessa pitkään on Sainion mukaan normaalia, että ihmiset alkavat väsyä ja turhautua rajoituksiin. Tilanne vaatii epävarmuuden sietokykyä. Osa reagoi tuntemattomaan uhkaan kieltämällä koko asian. Tämä voi selittää sitä, miten joillekin ihmisille rajoitusten noudattaminen vaikuttaa olevan vaikeampaa kuin toisille. – Välinpitämättömältä vaikuttavan käyttäytymisen taustalla voi olla myös ymmärtämättömyyttä, eli sitä että on vaikea hahmottaa, mistä tässä näkymättömässä uhkassa oikein on kyse. Ymmärrys siitä, että olemme osa yhteisöä ja siksi riippuvaisia toisistamme, on aivan olennaisen tärkeää, Sainio kirjoittaa. Tilanne vaatii kykyä asettua muiden asemaa ja mielen joustavuutta. Lisäksi aiemmin opitut selviytymiskeinot, voimavarat ja mielen muut kuormitustekijät vaikuttavat siihen, miten ihmiset reagoivat kuormittavassa tilanteessa. Sainio arvioi, että mielen hyvinvoinnin on parempi että rajoituksia välillä kevennetään, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että tiukennuksia täytyisi tehdä myöhemmin uudestaan. – On ylipäätään haastavaa koko yhteiskunnalle, että poikkeusolot jatkuvat todennäköisesti pitkän aikaa, Sainio sanoo.