Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Fiva myönsi ensimmäistä kertaa toimiluvan suomalaiselle kryptovaluuttojen välittäjälle – nopeasti vaihtelevien kryptovaluuttojen sääntely kiristyy

Finanssivalvonta Fiva on myöntänyt ensimmäistä kertaa suomalaiselle kryptovaluuttavälittäjälle maksulaitostoimiluvan, joka oikeuttaa maksupalveluiden tarjoamiseen. Luvan sai suomalainen kryptovaluuttojen vaihto- ja talletuspalveluja tarjoava yritys Prasos oy. Koko Euroopassa lupa on vasta kolmas, joka myönnetään bitcoineja ja muita kryptovaluuttoja välittävälle palvelulle. Kryptovaluuttojen tarjoajat ovat tähän asti olleet käytännössä kokonaan sääntelyn ulkopuolella, eikä Suomessa ja muualla Euroopassa ole ollut niitä koskevaa lainsäädäntöä. Tänä vuonna alan sääntely ja valvonta kiristyy kaikilla toimijoilla, kun Suomessa astuu voimaan laki virtuaalivaluutan tarjoajista. Taustalla on EU-direktiivi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumisesta, joka laajenee nyt koskemaan kryptovaluuttatoimijoita. Lakimuutoksen myötä kryptovälittäjien on rekisteröidyttävä Fivalle ja ryhdyttävä tunnistamaan asiakkaansa. Viime vuosina suuren yleisön tietoon nousseet kryptovaluutat ovat pääasiassa sijoituskohteita, mutta niillä voi maksaa jatkuvasti useammissa verkkokaupoissa ja myös joissakin kivijalkakaupoissa. Kryptovaluutoille on ominaista valtavat arvonvaihtelut. Tunnetuimman virtuaalivaluutan Bitcoinin arvossa on ollut useampia yli 50 prosentin heilahduksia vain kuukauden mittaisten jaksojen sisällä. Vasta kolmas lupa koko Euroopassa Jyväskyläläisen Prasos oy:n saama toimilupa antaa yhtiölle mahdollisuuden käyttää perinteisiä valuuttoja kryptovaluuttojen rinnalla sen pääpalvelu Coinmotionissa. Kryptovaluuttojen vaihto- ja säilytyspalveluita tarjoavalla Coinmotionilla on yhtiön mukaan noin 80 000 käyttäjää, joista valtaosa on suomalaisia. Toimilupaa ja sääntelyn piiriin pääsemistä on odotettu jo lähes puolitoista vuotta, yhtiön toimitusjohtaja Heidi Hurskainen kertoo. – Toimiluvan saaminen tulee mahdollistamaan lisäpalvelujen kehittämisen ja mahdollistamaan laaja-alaisemman yhteistyön perinteisen pankkisektorin toimijoiden kanssa. Hurskainen sanoo, että toimilupa tuo samalla lisäturvaa yhtiön palveluja käyttäville asiakkaille, koska lupa pitää sisällään vakavaraisuusvaatimuksia. "Pidän hyvänä, että olemme mahdollisimman laajan sääntelyn piirissä" Alkuvuonna 2018 virtuaalivaluuttojen sääntelyn puute johti siihen, että useat suomalaispankit sulkivat suomalaisten kryptovälittäjien pankkitilejä. Perusteena oli se, etteivät pankit voineet täyttää viranomaisvaatimuksia asiakkaiden ja rahavirtojen tunnistamisesta. Nyt myönnetty toimilupa ja uusi virtuaalivaluuttoja koskeva laki mahdollistavat Prasokselle taas rahaliikenteen suomalaispankkien kanssa. – Pankkitilien sulkemisen jälkeen sijoittajat ovat joutuneet siirtämään varoja meille ulkomaisen pankin kautta. Jatkossa rahat saa taas siirrettyä suoraan suomalaiselle tilille , Hurskainen sanoo. Sääntelykysymyksistä vastaava Prasos oy:n juristi, Jukka Karhapää kiittelee lainsäädännön kehittämistä. – Pidän hyvänä, että olemme mahdollisimman laajan sääntelyn piirissä, mikä tuo meitä lähemmäs muita finanssialan toimijoita, Karhapää sanoo Tilanne on ollut viranomaisille hankala, Karhapää arvioi. – Viranomaisten on ollut vaikea ottaa kantaa kryptovaluuttoihin, koska tietämys niistä kokonaan uutena ilmiönä on ollut vähäistä. Fiva: lakimuutos ei poista arvonvaihteluiden riskiä Asteittain tämän vuoden aikana voimaantuleva laki kryptovaluuttojen välittäjistä kiristää sääntelyä kaikilla toimijoilla. Koska laki on EU-direktiivin määräämä, alkaa vastaava sääntely koskea Suomen lisäksi koko muuta EU:ta. Suomessa virtuaalivaluuttatoimijoiden on rekisteröidyttävä Fivalle. Jos lain vaatimuksia ei täytyä, seuraa toimintakielto ja tarvittaessa uhkasakkoja. Asiakkaiden tunnistamisvaatimuksen sekä rahavirtojen seuraamisen lisäksi uusi laki velvoittaa virtuaalivaluuttatoimijat tehostamaan asiakasvarojen säilyttämistä. Toimijoiden on otettava käyttöön muitakin rahanpesua estäviä prosesseja. – Uskon, että lakimuutos lisää kryptovaluuttojen luotettavuutta ja tuo salonkikelpoisuutta. Niillä on ollut huono maine, jossa niitä on liitetty esimerkiksi rikollisuuteen, Hurskainen arvioi. Kansallisen lain valmistelleen valtiovarainministeriön mukaan tavoitteena on etenkin vähentää kryptovaluuttoihin liittyvää sijoittajien anonymiteettiä. Maksulaitostoimilupa tai virtuaalivaluutan tarjoajaksi rekisteröityminen eivät vaikuta virtuaalivaluuttoihin itseensä liittyviin riskeihin tai virtuaalivaluuttojen suuriin arvonvaihteluihin, Fiva huomauttaa. Lakimuutos ei myöskään tuo virtuaalivaluuttoja sijoittajansuojan piiriin. Jatkossa virtuaalivaluuttoja koskevia sääntöjä tarkastellaan vuosittain myös OECD:n yhteydessä toimivan terrorismin rahoituksen ja rahanpesun torjunnan ryhmä FATF:n toimesta. Kryptosektori ja pankit lähenevät toisiaan Raja kryptovaluuttatoimijoiden ja perinteisten pankkien välillä kaventuu, Prasos oy:n Hurskainen arvioi toimialan tulevaa kehitystä. – Sektori on vakiintumaan päin, ja uskon, että lähivuosina myös perinteisemmät toimijat tulevat ottamaan kryptovaluuttoja palveluvalikoimiinsa. Sektori on kasvanut todella paljon, eikä kyse ole enää pienten porukoiden ja muutaman foliohatun puuhastelusta. Perinteisten finanssitoimijoiden tulosta kryptovaluuttojen pariin on jo nähty tänä vuonna merkkejä. Alkuvuodesta amerikkalainen jättipankki JP Morgan kertoi julkaisevansa oman digirahansa. Kyse ei tosin ole varsinaisesta spekulatiivisesta kryptovaluutasta, joiden arvoissa on nähty jättimäisiä nousuja ja romahduksia, vaan sen arvo on sidottu perinteisiin valuuttoihin. Prasos oy:n saama toimilupa on Hurskaisen mukaan yhtiölle tärkeä askel kohti pankkeja ja perinteisiä rahoituslaitoksia. Tulevaisuudessa ei riitä, että yritys toimii vain kryptovaluuttojen parissa. – Haluamme keskittyä jatkossakin kryptovaluuttoihin, mutta maksulaitostoimiluvan myötä voimme tarjota asiakkaille jatkossa monipuolisempia palveluita, jotka sisältävät myös europohjaisia palveluita. Tulevaisuudessa yhtiön suunnitelmiin kuuluu myös yhteistyö pankkien kanssa. – Uuden toimiluvan myötä voimme esimerkiksi tarjota alustan pankille, joka haluaa tarjota kryptovaluuttojen vaihtopalveluja. Asiakas näkisi palvelussa pankin brändin, mutta meidän teknologiamme toimisi sen alla, Hurskainen sanoo. FED ja BIS varoittavat riskeistä Kesäkuussa myös Facebook kertoi julkaisevansa oman kryptovaluuttansa Libran. Sen arvo sidotaan Facebookin mukaan esimerkiksi valtioiden joukkovelkakirjoihin vastaavalla tavalla kuin JP Morganin digiraha perinteisiin valuuttoihin. Facebookin Libra-hanke on tällä hetkellä Yhdysvaltain kongressin ja maan keskuspankin FED:n hampaissa. Keskuspankin mukaan Libraan liittyy esimerkiksi rahanpesun, yksityisyydensuojan, taloudellisen vakauden sekä kuluttajansuojan uhkia. Laajemmin kryptovaluuttojen riskeistä varoitti viime kuussa myös Kansainvälinen järjestelypankki BIS, jota kutsutaan myös keskuspankkien keskuspankiksi. BIS listasi kryptovaluuttojen ongelmiksi samoja seikkoja kuin Yhdysvaltain keskuspankki, mutta lisäksi se huomautti, että kryptovaluutat kuluttavat valtavasti sähköä ja kuormittavat verkkoyhteyksiä. Kryptovaluuttojen toiminnan mahdollistavan lohkoketjuteknologian BIS sanoo toisaalta hyödyttävän muun muassa valtioiden rajat ylittäviä varallisuudensiirtoja. Virtuaalivaluutat nojaavat lohkoketjuihin, joiden avulla virtuaaliset rahansiirrot varmistetaan. Valuuttojen hinnat määräytyvät jälkimarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tunnetuin ja markkina-arvoltaan suurin kryptovaluutta on Bitcoin. Seuraavaksi suurimpia ovat kryptovaluutat Ether ja Ripple. Kryptovaluutoilla voi maksaa joissakin verkkokaupoissa ja tehdä varallisuudensiirtoja ilman välikäsiä. Muutamat kivijalkakaupat ottavat maksuja vastaan Bitcoineissa. Pääasiassa kryptovaluuttoja pidetään sijoituskohteina.