Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kunta-alan kolme kuukautta kestäneet neuvottelut tyssäsivät umpisolmuun – osapuolet pyytävät valtakunnansovittelijaa apuun

Kunta-alan tammikuusta asti käydyt neuvottelut uusista työ- ja virkaehtosopimuksista ja kunnallisesta pääsopimuksesta päättyivät tiistaina tuloksettomina. Osapuolet ovat nyt yhdessä päätyneet pyytämään apua valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalalta . Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoo tiedotteessaan, että kunta-alan pääneuvotteluryhmän neuvottelijoiden näkemykset tietyistä sopimuksen sisällöistä eivät ole lähentyneet toisiaan. – Neuvottelutilanne ja -asetelmat ovat sen verran jumissa, että kaikkien osapuolten mielestä olisi hyvä saada ulkopuolista näkemystä siihen, miten ratkaisun saisi aikaiseksi, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiedotteessa. Työntekijöitä edustavat neuvotteluissa Julkisen alan unioni JAU:n kautta JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko. Työnantajaa edustaa Kuntatyönantajat KT. JHL:n mukaan näkemyseroja on niin palkankorotuksista ja tekstimuutoksista kuin sopimusrakenteen kehittämisaskelista. Tekstimuutoksilla tarkoitetaan muutoksia sopimuksen kohtiin, jotka eivät liity suoraan rahaan, vaan esimerkiksi työaikamääräyksiin, työssä jaksamiseen ja työn laatuun. – JHL pitää tärkeänä, että sopimusrakenteeseen saadaan askelmerkit sote-alan osalta ja alalle saadaan sen tarpeisiin sopiva sopimus, Niemi-Laine kertoo. Kuntaneuvottelujen aikataulua tiivistettiin koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Neuvotteluissa on kuitenkin jumiuduttu JHL:n mukaan alkutilanteeseen. Kuntatyönantajat: "Liian suuret ja hajottavat vaatimukset" Kuntatyönantajien tiedotteen mukaan neuvotteluja ovat vaikeuttaneet erityisesti yli yleisen linjan menevät järjestöjen vaatimukset. – Vaatimukset ovat erittäin kovia, kun tiedetään, että kuntatalous oli hyvin heikossa kunnossa jo ennen koronaepidemian aiheuttamia ylimääräisiä menoja ja samanaikaista verotulojen vähenemistä, tiedotteessa todetaan. – Liian suuret ja hajottavat vaatimukset uhkaavat elintärkeitä kuntapalveluita. KT on ollut valmis kehittämään myös kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää. KT kertoo, että työnantajaosapuoli on ollut valmis erimittaisiin sopimuskausiin, jotta "kunta-alalle turvattaisiin työrauha ja voimat voitaisiin keskittää epidemian ja sen seurausten torjumiseen". Kunta-alan sopimuskausi päättyy 31. maaliskuuta. Työehtojen osalta tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että vanhaa sopimusta noudatetaan niin kauan kuin neuvottelut jatkuvat ja uudesta sopimuksesta on päästy sopuun. Myös hoitoalalle syntyy sopimukseton tila, mutta vanhat työehdot jatkuvat jälkivaikutuksen turvin. Sopimuksettomaan tilaan liittyy yleensä lakonuhka. Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi kertoi perjantaina Lännen Medialle, että sellaista ei koronakriisissä missään tapauksessa ole. – Tehyläisillä kaikkein tärkein tehtävä on nyt hoitaa suomalaisia terveeksi ja turvata, ettei kriisi laajene. OAJ: Tarjolla oli pääasiassa vain heikennyksiä Koska kunta-alan sopimusta ei saatu tiistaina maaliin, yli 76 000 Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n jäsentä on sopimuksettomassa tilassa 1. huhtikuuta alkaen. – Kuntatyönantaja ei ollut valmis riittävästi edistämään juuri mitään keskeisiä tavoitteitamme, eikä sopimiselle jäänyt edellytyksiä, joten tässä ollaan, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo järjestön tiedotteessa. OAJ:n tavoitteena oli muun muassa korjata vuosityöaikaan liittyviä ongelmia, saada varhaiskasvatuksen opettajat samaan virkaehtosopimukseen muiden opettajien kanssa ja saada opettajien palkkatasoon korjausta, jotta se vastaisi työn vaativuutta myös pitkällä aikavälillä. – Tarjolla oli pääasiassa vain tekstiheikennyksiä. Edes yleisestä palkankorotustasosta ja kiky-tuntien poistamisesta ei tullut mitään valmiiksi, Luukkainen kertoo. "Opettajilla iso rooli koronakriisissä" Koronakriisi on muuttanut koulujen ja päiväkotien arjen täydellisesti. Suomen hallitus päätti maanantaina jatkaa varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen rajoituksia toukokuun 13. päivään saakka. – Opettajilla on sekä kouluissa että päiväkodeissa iso rooli koko yhteiskunnan toimimisen kannalta tällä hetkellä. Päiväkodit mahdollistavat kriittisten alojen työssäkäynnin eikä siellä esimerkiksi ole mahdollista suojautua taudeilta samalla tavalla kuin monella muulla työpaikalla, OAJ:n Luukkainen muistuttaa tiedotteessa. Hän toivoo, että kunta-alan sopimusneuvotteluissa päästäisiin sopuun mahdollisimman nopeasti, jotta työrauha ja luottamus työnantajaan sekä suomalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen säilyy kriisin hetkellä. – Kunta-alan uudet työ- ja virkaehtosopimukset antaisivat viestin vastuun kantamisesta ja vakaudesta, joita epävakaissa oloissa kaivataan.