Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lähes 2 000 velkojaa odottaa Stockmannilta saataviaan – tavarataloyhtiöllä valtavassa urakassa apuna 20 juristia: ”Perattava viimeiseen senttiin saakka”

Samaan aikaan kun Helsingin keskustan Stockmannin tavaratalon kolmannessa kerroksessa uusitaan merkittävällä tavalla naisten osaston ilmettä, Borenius Asianajotoimistossa perataan tarkasti yrityksen velkoja ja varoja. Stockmann jätti huhtikuun 6. päivä yrityssaneeraushakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen, joka määräsi saneerausmenettelyn selvittäjäksi asianajaja Jyrki Tähtisen Boreniukselta. Esitys saneerausohjelmasta on laadittava 11. joulukuuta mennessä. – Neuvoteltavaa on paljon, joten emme ehkä saa esitystä valmiiksi ennen sitä, Tähtinen kertoo aikataulusta. Hänellä on apunaan päivästä riippuen jopa yli 20 juristia, sillä isossa kokonaisuudessa on paljon liikkuvia osia. Stockmannilla on pelkästään tavarantoimittajien velkojia yli tuhat. – Velkojia on kaiken kaikkiaan lähes 2 000, hän toteaa. Tähtinen kuvailee, että tämäntyyppisiin saneerausmenettelyihin liittyy aina riitaisuuksia muun muassa saatavaoikeuksien määristä ja tavarantoimittajien pidätysoikeuksista. Stockmannin saneerausprosessissa seuraava välietappi on 1. heinäkuuta, jolloin lain tarkoittama taloudellinen selvitys on toimitettava käräjäoikeuteen. – Siinä yhtiön velat on oltava perattuna viimeiseen senttiin saakka, Tähtinen kertoo. Samassa paketissa on oltava selvitettynä Stockmannin varat ja jossain määrin jo avattu syitä, miksi yritys on päätynyt saneerausmenettelyyn – mutta velkojen kokonaismäärä on se tärkein tieto. Naisten osaston muutostyöt valmistuvat lähiaikoina Stockmannin hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia seisoo toukokuussa räntäsateessa kuuluisan kellon alla. Hän uskoo yhä vakaasti, että ikoninen 158-vuotias brändi nousee vielä kukoistamaan. Ensinnäkin Stockmann uudistuu nyt keskellä koronakriisiä. Ratia kertoo, että kevään aikana myyntiin tulee suuri määrä uusia tuotemerkkejä. – Laukkuosasto uusittiin helmikuussa, ja naisten osaston merkittävät muutostyöt valmistuvat lähiaikoina. Siitä tulee upea, Ratia sanoo. Hänen mukaansa Stockmannin brändivalikoima muuttuu tänä vuonna muodin, kodin ja kauneuden saroilla. Yritys haluaa tarjota tuotteita ja palveluita, joita saa ainoastaan sieltä. Toiseksi Ratia korostaa, että Stockmannin liiketoiminta on yhtiön hallituksen ja johdon mukaan jatkamiskelpoista ja tervehdytettävissä. Ratia kuvailee Helsingin keskustan Stockmannia kaikkien suomalaisten ja erityisesti pääkaupunkilaisten olohuoneeksi, jonka johto haluaa viheriöivän tulevaisuudessakin. – Yrityssaneerausmenettelyssä voidaan liiketoiminnan kehittämisessä tarvittavat toimet toteuttaa niin, että liiketoiminta tervehtyy. Olohuone säilyttää vihreytensä tämän työn tuloksena, hän painottaa. Kolmantena asiana kukoistuksen perusteena Ratia painottaa asiakkaiden tukea. Hänen mukaansa suomalaiset toivovat laajasti, että ikoninen brändi säilyy. – Kanta-asiakkaamme ja asiakkaamme laajemminkin tukevat meitä asiakkuutensa jatkamisella ja keskittämällä ostoksia meille. Lisäksi lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlaisia muistoja Stockmanniin liittyen. Ratian mukaan yli 60 prosenttia Helsingin keskustaan asioimaan tulevista käy Stockmannilla. Alkuvuoden kehitys oli jo hyvää, sitten iski korona Maaliskuun ensimmäisen viikon jälkeen asiakkaita ei tavarataloissa juuri ole näkynyt. Koronavirus ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat vähentäneet huomattavasti Stockmannin asiakasvirtoja ja myyntiä. Kun ravintolat suljettiin, se vaikutti tilanteeseen vielä lisää. Ratia pestattiin viime vuoden maaliskuussa Stockmannin hallituksen puheenjohtajaksi. Yhtiö oli vaikeuksissa ja tehnyt useita vuosia tappiota, mutta Turun telakan ja Sotkamon Terrafamen ansioitunut pelastaja haluttiin jälleen käärimään hihansa. Niin hän käärikin. Operatiivisena ihmisenä hän perehtyi syvällisesti yhtiön tilanteeseen ja teki tarvittavat muutokset. Alkoi kulukuuri ja valikoimien uudistaminen. Stockmann kertoi tiedotteessaan vappuaattona vuosi sitten näin: Muutamme muodin, kauneuden ja kodin valikoimaa vahvemmin korkealaatuiseen premium-tarjontaan ja tarjoamme ainutlaatuisten ja vastuullisten brändien uutuuksia. Digikiihdytys pysyy toiminnan keskiössä. Samalla yhtiö kertoi aloittavansa yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena väheni noin 150 työpaikkaa. Nyt Ratia sanoo, että keväällä 2019 tehdyt strategiset valinnat osoittautuivat oikeiksi ja liiketoiminta kehittyi suunnitelmien mukaan 2019 ja tammi-helmikuussa 2020. – Konsernin myynti oli tammi-helmikuussa tänä vuonna terveellä tasolla ja kasvoi 3,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Alkuvuoden kehitys voidaan tulkita hyväksi. Sitten iski romahdus. Maaliskuussa tänä vuonna myynti laski koronavirustilanteen vuoksi 49,1 prosenttia edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna. Muutos oli Ratian mukaan äkillinen ja ennakoimaton. – Reagoimme siihen niin nopeasti kuin mahdollista säästötoimenpitein ja aloitimme yt-neuvottelut, jotta saimme sopeutettua kustannuksiamme. Ratia kertoo, että verkkokauppa on viime viikkoina kasvanut voimakkaasti sekä Stockmannilla että sen omistamassa Lindexissä. Silti digitaalisen asioinnin kasvu ei riitä korvaamaan erittäin voimakasta asiakasmäärien laskua kivijalkakaupoissa. Sekään ei ole riittänyt korvaajaksi, että koronakriisin aikana tuotteita on saanut tavarataloista jopa taksilähetyksinä kotiin. Jyrki Tähtinen oli mukana Osuuskunta Ekan saneerausmenettelyssä 1993 Yrityssaneerausprosessissa on Jyrki Tähtisen mukaan aina tehtävä myös vertailu sen havainnollistamiseksi, mikä olisi velkojien asema konkurssissa. Joillakin Stockmannin velkojilla on vakuuksia, ja lain mukaan niiden vakuuksien vakuusvelka-arvo pitää määritellä. – On julkinen tieto, että Stockmann on antanut vakuudeksi Helsingin keskustakiinteistön ja Baltian tavaratalokiinteistöt, jolloin niiden arvo täytyy määrittää. Siitä taas nähdään, paljonko kyseisellä velkojalla on saatavasta vakuusvelkaa, Tähtinen selvittää. On huomattava, että vakuusvelkaa ei saa saneerausmenettelyssä leikata, vaan se pitää maksaa jollakin maksuaikataululla. – Saneerausprosessissa siis määrittelemme vakuusvelan määrän ja vakuudettoman velan määrän. Näiden lisäksi määritämme, kuinka paljon Stockmann pystyy tuottamaan kassavirtaa. Vastaavan kokoissa yrityksissä keskimääräiset saneerausohjelmat ovat olleet 6–8 vuoden mittaisia. Kun vakuusvelkoja ei voi leikata, kysymys kuuluu, riittääkö kassavirta kattamaan velan määrän kokonaan vai osittain. Jos riittää vain osittain, velkoja pitää leikata. Tähtinen kertoo, että eräs eläkeyhtiö suostui jättämään velkojahakemuksen sen jälkeen, kun Stockmann oli itse jättänyt 6. huhtikuuta hakemuksen saneerausmenettelyyn. – Tässä saatiin menettelyä nopeutettua, kun muuten olisi pitänyt odottaa yli kolme viikkoa, että yhtiökokous olisi ollut koolla. Aina parempi näin, että saadaan epävarmuutta pois ja menettely alkamaan. Jyrki Tähtisellä on yrityssaneerauksista pitkä kokemus, joka juontuu 1990-luvun lama-ajan Suomeen: hän oli mukana Osuuskunta Ekan saneerausmenettelyssä vuonna 1993. Eka-yhtymä asetettiin yrityssaneeraukseen rahoittajapankkien hakemuksesta. – Se on yhä yksi Suomen suurimpia yrityssaneerauksia, Tähtinen muistelee.