Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tunnin juna Helsingistä Tampereelle voitaisiin tehdä samalla mallilla, jolla ratikka rakennetaan

Infrainvestointien käyntiin lähtöä Suomessa rajoittaa rahoitusmarkkinoiden toimintaan liittyvä kapeakatseisuus: koska pisimmät lainat ovat 30 vuoden mittaisia, ajatellaan, että investoinnit olisi maksettava takaisin 30 vuoden kuluessa. Valtion budjettipolitiikassa investointeja ei voi jaksottaa kuten yritys- ja kuntataloudessa, vaan investointimenot kirjataan talousarvioon yhtä suurina kuin rakentamiskustannukset kunakin vuonna ovat. Kun isojen hankkeiden kustannukset syövät käyttötalouden menoja, eivät investoinnit etene. Uusia ratahankkeita, muun muassa nopeita junayhteyksiä Tampereen ja Helsingin tai Turun välillä on pidetty haastavina toteuttaa nopealla aikataululla. Näin varmasti onkin, jos hankkeet pitäisi toteuttaa valtion budjetista. Ratkaisu valtakunnallisten raideinvestointien toteuttamiseen on hankeyhtiömalli, jolla esimerkiksi Tampereen ratikka valmistuu. Korkotaso on nyt nollassa tai negatiivinen. Sijoittajat maksavat siitä, että saavat sijoittaa rahojaan parhaimpiin valtion joukkolainoihin. Tampereella raitiotien rakentamiseen otettujen lainojen korko on kyetty kiinnittämään 30 vuodeksi erittäin matalalle, noin 1,7 prosentin tasolle. Hankkeiden kannattavuuden ja rahoituksen arvioinnissa tarvitaan lisäksi uudenlaista ajattelua takaisinmaksuaikojen suhteen. Jos 10 miljardin euron valtakunnallisen raideinvestointien takaisinmaksuaika olisi 30 vuoden sijasta vaikkapa 90 vuotta, vuotuinen pääoman lyhennys eli poisto olisi noin 330 miljoonan euron sijasta 110 miljoonaa euroa. Palvelutason parantuminen raideliikenteessä tuottaa lisätuloja, joilla voidaan maksaa lainanlyhennysten ja korkojen lisäksi ylläpito- ja korjauskustannuksia. Tällä perusteella on tehty esimerkiksi Tampereen raitiotien takaisimaksulaskelmat, joissa muuttujia ovat myös asukasluvun kasvu, bussiliikenteen säästöt sekä maanarvon nousu. Raideliikenteen kehittämisen hyödyt ovat kiistattomat. Lyhenevät matka-ajat lisäävät tehokkuutta, josta matkustajat ovat valmiit maksamaan. Teollisuustuotannon kasvu edellyttää kuljetuksiin lisää kapasiteettia. Ratainvestoinnit ovat olennainen osa koko Suomen liikennejärjestelmää. Lisäksi ne linkittyvät olennaisesti maamme kansainvälisiin yhteyksiin, mikä vahvistaa Suomen talouskasvua, kilpailukykyä ja geopoliittista asemaa. Joukkoliikenteen kehittäminen on myös olennainen ympäristöinvestointi. Kerran toteutetun radan varaan voidaan rakentaa kasvua ja kilpailukykyä ympäristön kannalta kestävällä tavalla, hyvin pitkään. Ellei tätä historiallista tilannetta rahoitusmarkkinoilla nyt hyödynnetä, jälkipolvet voivat tuomita meidät yksinkertaisesti tyhmiksi. Olennaisempi kysymys kuin se, onko meillä varaa rakentaa nämä tärkeät yhteydet, onkin: Onko meillä varaa jättää tilaisuus käyttämättä? Kirjoittajista Asko Koskinen on Tampereen Raitiotie Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jyrki Keinänen on A-Insinöörit Oy:n toimitusjohtaja ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n puheenjohtaja.