Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Paola Suhonen kuvasi kahdeksan vuoden ajan aikuisviihdelegenda Nina Hartleyta – Nyt kuvista syntynyt näyttely on esillä Tampereen keskustassa

Valokuvissa alaston nainen oleilee luonnollisen näköisesti alasti suomalaisen luonnon keskellä. Kuvat saavat kokonaan uuden kulman, kun katsoja tietää, että kyseessä on maailmankuulu pornotähti. Valokuvakeskus Nykyajassa Tampereen keskustassa aukeaa elokuussa Paola Suhosen näyttely, joka kertoo yhdysvaltalaisesta aikuisviihdealan supertähdestä Nina Hartleystä . Näyttely yhdistää kokeellisen dokumentin, videoteoksen ja valokuvat ja kertoo niiden avulla Hartleyn elämästä ja ajatuksista. Ajatus taideteoksesta syntyi mutkan kautta. Suhonen on opiskellut elokuva-alaa Yhdysvalloissa ja toimi vuonna 2008 taidelehden päätoimittajana. Tulevan numeron teemana oli erotiikka, ja toimitus etsi kanteen sopivaa naista. – Hartleyn nimi tuli toistuvasti esille. Hän on aikuisviihdealan legenda, ja päätimme tehdä hänestä jutun. Suhonen lähti itse haastattelemaan Hartleyta Los Angelesiin. Hän myöntää olleensa ennen tapaamista jonkin verran ennakkoluuloinen – Ajattelin, että sieltä tulisi joku dumb blondie (tyhmä blondi), vähän ehkä syrjäytynyt ja hieman pihalla. Hartley kuitenkin porhalsi paikalle tuliterällä Porschella, oli superlaitettu, todella tyylikäs, fiksu ja hauska, Suhonen kertoo. Suhosen ja Hartleyn välillä syntyi heti yhteys. Tunnin mittaiseksi aiottu haastattelu kesti lopulta vajaat kuusi tuntia. Jo ensimmäisellä tapaamisella Suhonen kuvasi Hartleyta mukanaan olleella 16-millisellä filmivideokameralla. Siitä tuli taideteoksen ensimmäinen ”sessio”, kuten Suhonen kuvaushetkiä kutsuu. Toinen tapaaminen oli vuoden päästä, kun Suhonen muutti Los Angelesiin ja sai opiskelupaikastaan tehtäväkseen kuvata jotakuta ihmistä vähissä vaatteissa, mieluiten alasti. – En tuntenut Losista ketään ja mietin, kenet saan siihen. Sitten Nina tuli mieleeni. Sillä kerralla tajusin, että tässä on jotain. Yhteensä Suhonen kuvasi Hartleyta kahdeksan vuoden aikana Yhdysvalloissa ja Suomessa. Dokumentti valmistui vuonna 2016. Se koostuu sessioiden lisäksi Hartleyn läheisten haastatteluista. Maailman paras suutelija Nykyajan näyttely koostuu Suhosen kuvaamasta, kokeellisesta dokumentista ja valokuvista, jotka ovat filmiltä poimittuja still-kuvia. – Kuvasin myös still-kameralla, mutta siinä huomasi, miten paljon Hartley on tottunut olemaan kameran edessä. Kuviin tuli liikaa poseerausta ja jotain epäaitoa. Videolta poimituissa ruuduissa hän on unohtanut kameran läsnäolon. Dokumentin lisäksi gallerian alakerrassa pyörii vuonna 2016 kuvattu Kisses -teos. Siinä Hartley suutelee näyttelyn avajaisissa Helsingin Taidehallissa vapaaehtoisia yleisön edustajia. Nina Hartleysta puhutaan maailman parhaana suutelijana. – Jonossa oli Ninan faneja, jotka olivat tulleet Kuopiosta asti ja esimerkiksi teinityttöjä. Todella monenlaisia ihmisiä. Kisses -teos on nyt ensimmäistä kertaa esillä missään. Porno on sivussa Näyttelyn kantavana teemana on se, miten kaikilla ihmisillä pitäisi olla vapaus elää omannäköistään elämää. – Meillä ei ole oikeutta tuomita muiden ihmisten valintoja niin kauan, kun he eivät satuta ketään. Suhonen kertoo, miten Hartley on taistellut läpi elämänsä oikeudestaan tehdä kehollaan mitä haluaa ja joutunut perustelemaan valintojaan niin vanhemmilleen kuin puolisolleen. – Vapaudessa on kyse myös esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, uskonnonvapaudesta ja ammatinvalinnasta. Meillä on edelleen paljon muita ihmisiä, jotka haluavat määrittää, mitä voimme ainutkertaisella elämällämme tehdä. Suhonen sanoo, ettei tekisi itse samanlaisia elämänvalintoja kuin Hartley ja huomauttaa, että pornoteollisuudessa on paljon hyväksikäyttöä. – Epäkohtiin täytyy puuttua, mutta pornoa ei voi niputtaa kokonaan pahaksi. Ajatus liittyy myös uuden aallon feminismiin. Hartley pitää itseään äärifeministinä, sillä hän ei usko, että minkään -ismin pitäisi antaa määritellä naiseutta tai ihmisyyttä. Hän on joutunut myös feministien hampaisiin urallaan: vaikka pornon tekeminen on ollut hänen henkilökohtainen valintansa, osa feministeistä on nähnyt hänen tekemisensä naisia alentavina. Näyttely pornonäyttelijästä ei kerro varsinaisesti pornosta. – Se sivuaa sitä, sillä sitä olis mahdotonta ohittaa. Kyse on kuitenkin enemmän siitä, että sekin voi olla yhdenlainen vapaaehtoinen valinta. Suhonen halusi dokumentillaan ja kuvillaan välttää taiteen eroottista asettelua ja on hakenut niihin luonnollisempaa ja runollisempaa lähestymistapaa. Kuvia ei ole käsitelty mitenkään. –Näyttelyä ei tarvitse tulla katsomaan taiteentuntijana. Toivon, että jokainen tulee näyttelyyn omilla linsseillään. Kaikki tirkistelijät ja pöyristyjät ovat tervetulleita. Nina Hartley – Poem portraits of a pornstar -näyttely esillä Valokuvakeskus Nykyajassa 1.–31.8.2020.