Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tampereen ja naapurikuntien yhteisövero kasvaa reippaasti – Tampereen talousjohtaja on silti lievästi pettynyt yli 70 miljoonan pottiin

Tampereen kaupungin saama yhteisövero on kasvamassa huomattavasti. Lopullisia tietoja kuntakohtaisista yhteisöveroista ei vielä ole, mutta Verohallinnosta arvioidaan, että Tampereen osuus vuoden 2018 yhteisöverosta on noin 71,8 miljoonaa euroa. Summa nousisi 17 prosenttia eli 10,3 miljoonaa euroa vuodesta 2017. Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö on hyvästä kasvusta huolimatta lievästi pettynyt. Hän on ennakoinut 73 miljoonan euron pottia. Yhteisöveron määrään vaikuttaa keskeisesti suurten konsernien taloustilanne. Isot konsernit heiluttavat yhteisöveropottia enemmän kuin pienet yritykset, joiden yhteisövero pysyy yleensä varsin tasaisena. – Suuri yritysmassa maksaa vähän veroa, mutta sillä on äärimmäisen tärkeä merkitys kaupungin taloudelle, sanoo Männikkö. Hyvä esimerkki on yhden miehen yritys Hissipuhe oy. Hyvin menestyvä tamperelaisyhtiö maksoi yhteisöveroa vuodelta 2018 noin 3,6 miljoonaa euroa. Summa on vain pari miljoonaa vähemmän kuin satoja henkilöitä Tampereella työllistävästä UPM-Kymmenestä kilisee yhteisöveroja Tampereen kaupungille. Hyvää ja heikkoa Viime vuosina Tampere on saanut suurimmat yhteisöverot UPM-Kymmeneltä, OP-osuuskunnalta ja Sandvikilta. Vuonna 2018 UPM maksoi yhteisöveroa hieman yli 200 miljoonaa euroa. Summasta kuntien osuus on 31,35 prosenttia eli noin 62,7 miljoonaa euroa. Tästä potista Tampereen osuus määräytyy UMP:n Tampereella olevien työpaikkojen määrän perusteella. Tampereen ja muiden kuntien jako-osuudet ovat selvillä loppuvuoden aikana. – Tässä vaiheessa tieto yhteisöverosta jää hieman torsoksi paikkakunnilla, missä on paljon konsernien työpaikkoja, Männikkö toteaa. Vuonna 2017 Tampere sai UPM:stä yhteisöveroa noin 5,7 miljoonaa euroa. Männikkö ennakoi, että summa saattaa kasvaa yli miljoonalla eurolla, koska yhtiö ilmoitti maanantaina yhteisöveronsa kasvaneen. Pettymys sen sijaan on OP-osuuskunnan ilmoitus, jonka mukaan ryhmään kuuluvat yhtiöt maksoivat vuonna 2018 yhteisöveroa 66 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2017. – OP-osuuskunnan notkahdus on ikävä yllätys, Männikkö sanoo. Vuonna 2017 Tampere sai OP:sta noin 5,5 miljoonan euron yhteisöveron. Nyt tästä jäädään jälkeen. Kolmas Tampereen kannalta merkittävä yhteisöveronmaksaja on viime vuodet ollut Sandvik Mining and Construction. Männikkö ennakoi, että yhtiöstä saatu yhteisövero säilyy viime vuoden tasolla, joka oli noin 4,8 miljoonaa euroa. Työpaikkojen määrä vaikuttaa Jos yrityksellä on vain yksi toimipaikka, kunnan osuus on 100 prosenttia yrityksen maksamasta yhteisöverosta. Tällaisia yhtiöitä Tampereella ovat esimerkiksi Tampereen sähkölaitos ja Suomen yliopistokiinteistöt. Tampereen sähkölaitoksen yhteisövero verovuodelta 2018 on 7,6 miljoonaa euroa ja Suomen yliopistokiinteistöjen 7,3 miljoonaa euroa. Männikön mielestä veronsaajan eli kunnan asema on sikäli heikko, että kunnassa ei ole tarkkaa tietoa miten paljon yrityksillä on työpaikkoja kunnassa. Esimerkiksi Ylöjärven kaupungissa on pk-voittoinen elinkeinorakenne ja työpaikat pääasiassa Ylöjärvellä. – Pk-voittoinen työpaikkarakenne näkyy yhteisöveron osalta siten, että se tasaa verossa tapahtuvia heilahduksia. Vuosittain ei tapahdu suuria kasvuja, mutta ei toisaalta romahduksiakaan, sanoo Ylöjärven talousjohtaja Juha Liinavuori. Kuntaliiton ylläpitämään ennusteeseen viitaten Liinavuori sanoo, että Ylöjärven yhteisöverokertymä on kasvamassa noin 400 000 euroa ja olisi yhteensä noin 6,2 miljoonaa euroa. Rahaa valtiolle ja kunnille Verohallinnon mukaan vuodelta 2018 yhteisöveroa maksetaan noin 5,9 miljardia euroa. Yhteisövero jaetaan valtion ja kuntien kesken. Verohallinto kertoo marraskuussa minkä verran kukin kunta saa yhteisöveroa. Kuntakohtainen jakoerä määräytyy yritysten työpaikkojen sekä metsäerän eli puunmyyntitulojen perusteella kahden viimeksi valmistuneen verovuoden keskiarvon perusteella. Yhteisöveroa maksavat osakeyhtiöt ja osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Yhteisövero on 20 prosenttia yhtiön tuloksesta.