Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Bill ja Melinda Gatesin säätiö otti yhteyttä ja tarjosi miljoonaa dollaria Tampereelle – yliopisto käynnisti koronaviruksen tutkimusprojektin Afrikassa salamannopeasti

Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Malissa on käynnistetty kansainvälinen koronavirustutkimus pikavauhdilla Tampereen yliopiston johdolla. Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Per Ashorn uskoo, että jo parin viikon kuluttua tietyillä terveysasemilla osataan tunnistaa mahdollisia koronaviruspotilaita oireiden perusteella. – Kun tästä mennään vielä toiset kaksi viikkoa eteenpäin, myös koronavirustestejä voidaan tehdä ensimmäisillä kymmenellä terveysasemalla, Ashorn sanoo Per Ashorn ja yliopistotutkija Ulla Ashorn ovat hankkeen päätutkijoita. Mukana on myös tutkijoita Malista, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Yhteistyötä tehdään Malin hallituksen kanssa, ja kaikki kerätty tieto annetaan maan terveysviranomaisten käyttöön. – Tarkoitus on löytää keinoja helpottaa epidemian hillitsemistä paikallisissa oloissa, Ashorn sanoo. Nopealla aikataululla pystytetty tutkimusprojekti on saanut miljoonan dollarin eli runsaan 900 000 euron rahoituksen Bill ja Melinda Gatesin säätiöltä. Rahoitus käytetään muun muassa diagnostisten virustestien, digitaalisten kuumemittarien, hapetusmittauslaitteiden ja muiden tarvittavien välineiden hankintaan sekä malilaisen henkilöstön palkkaamiseen. Pikarahoituksen järjestymisen taustalla on säätiön viime vuonna Tampereen yliopistolle myöntämä yli 22 miljoonan dollarin ( reilut 20 miljoona euroa) rahoitus Malissa toteutettavaan isoon tutkimushankkeeseen. Hankkeessa selvitetään, voidaanko alle vuoden ikäisten lasten korkeaa kuolleisuutta vähentää tarjoamalla oireettomille lapsille atsitromysiini-nimistä antibioottia. Ashornit ovat myös tämän nelivuotisen suurprojektin päätutkijoita. Yhteyttä Tampereelle Bill ja Melinda Gatesin säätiöstä otettiin muutama viikko sitten yhteyttä Tampereelle ja tiedusteltiin, voitaisiinko viime vuoden marraskuussa käynnistyneen ison tutkimusprojektin organisaatiota hyödyntää tavalla tai toisella koronaviruspandemian hillitsemisessä köyhissä Afrikan maissa. Sen jälkeen kaikki tapahtui hyvin nopeasti. – Ideoimme säätiön edustajan kanssa tutkimusta ensimmäisen kerran maanantaina kolme viikkoa sitten. Hakemuksen lähetimme siitä viikon päästä maanantaina. Hakemus hyväksyttiin seuraavana päivänä eli kaksi viikkoa sitten, Ashorn kertoo. – En muista, että olisimme koskaan ennen saaneen näin suurta tutkimusrahaa näin nopeasti. Tavoite 100 terveysasemaa Tutkimusprojektin avulla pyritään ehkäisemään taudin leviämistä, selvittämään epidemian vaikutusta Malin terveyspalveluihin sekä arvioimaan sitä, kuinka paljon terveydenhuoltohenkilöstöä uudelle koronavirukselle altistuu. Työ alkaa kymmenellä terveysasemalla maan pääkaupungista Bamakosta parinsadan kilometrin päässä sijaitsevalla Kayesin alueella. Tarkoitus on saada mukaan 50 – 100 terveyskeskusta sekä alueen hallinnollisessa keskuksessa Kitassa että sen ympäristössä. Näin tietoa saadaan sekä urbaanista että maaseutuympäristöstä. Jokaiselle asemalle palkataan kaksi malilaista työntekijää asemalle saapuvia potilaita arvioimaan ja testejä tekemään. – Myös kaikille asemilla töissä oleville ihmisille tehdään säännöllisesti sekä virus- että vasta-ainetesti. Näin saadaan tietoa siitä, kunka paljon hoitohenkilöstöä altistuu virukselle ja sairastuu covid-19-tautiin, Ashorn sanoo. Tartuntariskiä vähennetään opastamalla asemilla oikeanlaiseen hygieniaan ja käsidesin käyttöön. Laboratoriokapasiteettia testien analysointia varten lisätään jossakin alueen sairaalassa. Viisi happikonsentraattoria on jo hankittu. Ne viedään Kitassa sijaitsevaan aluesairaalaan. – Haluamme myös hoitaa koronavirukseen sairastuneita ihmisiä. Yhtä laitetta voi samaan aikaan käyttää kaksi potilasta, joten viidellä laitteella lisähappea voidaan antaa kymmenelle ihmiselle, Ashorn sanoo. Yksi tärkeä tavoite on lisätä tietoisuutta koronaviruksesta alueella: mitä korona on ja mitä sen kanssa voi tehdä. – Yksi pelko on, että ihmiset eivät uskalla tartunnan pelosta tulla terveysasemille. Näinhän on käynyt myös Suomessa, Ashorn sanoo. Lapsista suojaa? Tutkimuksessa selvitetään taudin leviämisen yleisyyttä ja riskejä sairastuneiden lähipiirissä, erityisesti alle 5-vuotiailla lapsilla. Suomessa on pohdittu paljon sitä, kuinka herkästi uuden koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti tarttuu lapsiin, miten lapset taudin sairastavat ja kuinka paljon he sitä levittävät. – Nyt pääsemme tutkimaan lasten sairastumista ja roolia tartunnan leviämisessä afrikkalaisissa oloissa väestössä, missä syntyvyys on suurta ja missä noin puolet väestöstä on alle 15-vuotiaita. Malissa syntyy joka vuosi noin miljoona lasta. Koronaviruspandemia ei ole vielä Afrikan maissa levinnyt yhtä suuriin mittoihin kuin monilla muilla alueilla maailmassa. Esimerkiksi Malissa todettuja tartuntoja oli alkuviikosta yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston laskurin mukaan joitakin satoja ja kuolleita 24. Ashornin mukaan maanosan tautitilanteesta on vaikeata esittää tarkkoja arvioita. Yksi selitys tautitapausten vähäisyydelle voi olla, että testejä tehdään hyvin vähän. Ashorn arvelee, että tautitapauksia on enemmän kuin tilastot kertovat. – Jos lapset todella ovat osittain suojattuja tautia vastaan eivätkä sitä paljon levitä, voi se hillitä epidemian leviämistä monissa Afrikan maissa. Lapsiväestön suuri osuus voi osoittautua jopa suojaavaksi tekijäksi. Olen tämän suhteen hieman toiveikas, Ashorn sanoo. Pelko siitä, että tauti saattaa aiheuttaa erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa paljon kuolemia, on kuitenkin suuri. – Sitä pelätään. Siksi tämäkin tutkimusprojekti on aloitettu.