Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Korona on tappanut maailmalla paljon enemmän ihmisiä kuin viralliset tilastot kertovat – mutta ei Suomessa

Muistatteko sikainfluenssan, joka pelästytti maailmaa vuonna 2009? Tautiin kuoli Yhdysvaltain tartuntatautiviraston CDC:n arvion ensimmäisen vuoden aikana maailmanlaajuisesti 151 700–575 400 ihmistä. Siihen siis kuoli yhteensä hieman enemmän ihmisiä kuin Jyväskylässä on asukkaita – tai hieman vähemmän kuin on Helsingin väkiluku. Noin karkeasti ottaen. Vuoden 1918 suurtappajaan Espanjantautiin puolestaan kuoli arvioiden mukaan 17,4–100 miljoonaa ihmistä. Nämä kaksi esimerkkiä kertovat siitä, että maailmanlaajuisissa tautiaalloissa eli pandemioissa tilastot tapaavat jäädä puutteellisiksi. Uuden koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti ei näytä olevan poikkeus. Kansainvälisessä mediassa on alettu julkaista laskelmia, jotka näyttävät, että koronakuolemia on todennäköisesti paljon enemmän kuin mitä viralliset tilastot näyttävät. Myös tartuntojen todellisista määristä sekä tautiin kuolleiden osuuksista tehdään tutkimuksia ja arvioita kiihkeällä tahdilla. Esimerkiksi The New York Timesin julkaiseman, neljäätoista maata koskevan, laskelman mukaan kyseisissä maissa oli huhtikuun lopulla ”46 000 kadonnutta kuollutta”. Vainajat eivät olleet kadonneet mihinkään, mutta heidän kuolinsyynsä oli todennäköisesti jäänyt tilastoimatta covid-19-taudiksi. Brittilehti Financial Times puolestaan päätteli omissa laskelmissaan , että globaalisti koronavirukseen on saattanut kuolla 60 prosenttia enemmän ihmisiä kuin mitä tiedetään. Näin ollen perjantaiaamuun mennessä noin 234 000 koronakuolemaa olisivatkin noin 374 000 kuolemaa. Tilastoissa mysteerejä Molemmissa lehdissä tarkasteltiin niin sanottua ylikuolleisuutta. Se tarkoittaa, että tietyssä maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonain ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti. Ylikuolleisuutta voi aiheuttaa epidemioiden lisäksi esimerkiksi helleaalto, nälänhätä tai sota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen sanoo, että kuolintilastoista voi todella yrittää päätellä raportoimatta jääneitä koronakuolemia, tosin monella varauksella. Hän käyttää esimerkkinä Espanjaa, jossa tilastoitiin 9. maaliskuuta ja 12. huhtikuuta välillä 26 200 kuolemaa enemmän kuin tavanomaisina vuosina. Se oli 67 prosenttia normaalilukujen yläpuolella. Kyseisenä aikana Espanjan viranomaiset ilmoittivat 17 200:n kansalaisen kuolleen koronaan. Niinpä tilastoihin jäi 9 100 espanjalaisen lisäkuoleman mysteeri: ylikuolemat miinus koronakuolemat verrattuna normaaliajat. – Hypoteesi on, että ne ovat kirjaamattomia koronakuolemia, Koskinen sanoo. Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat on pyytänyt jäsenmaita ilmoittamaan kuolleiden määrän vapaaehtoisesti viikoittain, kun yleensä vastaavia lukuja on toimitettu kuukausittain. – Koronavirusepidemian aikana Euroopan maissa on noussut tarve seurata kuolleiden määrän kehitystä lähes reaaliaikaisesti, Suomen Tilastokeskus tiedotti torstaina. Aiemmin vastaavanlaisia lukuja on koonnut Euromomo-verkosto, joka kerää tietoja 24:n Euroopan maan osalta. Britanniassa tuplasti kuolemia? Seppo Koskisen mukaan tilastointi ja niihin liittyvät vaikeudet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maailmaa, myös hyvin kehittyneissä maissa. Hän sanoo, että esimerkiksi Britanniassa on arvioitu, että koronakuolemia on tuplasti sen verran kuin mitä tilastot näyttävät. Yalen yliopiston tutkijat laskivat samankokoisia poikkeamia Yhdysvaltain osalta maaliskuusta huhtikuun alkupäiviin. Tällaiset lukemat haastavat monessa maassa väittämän, jonka mukaan korona tappaa lähinnä vanhuksia, jotka olisivat kuolleet muutenkin jostain toisesta syystä. Joissakin maissa virallisten tietojen ja arvioiden välinen kuilu on huikea. Esimerkiksi Ecuadorin Guayasin maakunnassa oli Financial Timesin mukaan kirjattu kuuden viikon tarkastelujaksolla 245 koronakuolemaa, mutta kuolleita oli 10 200:aa enemmän kuin vastaavana aikana keskimäärin. Syitä koronakuolemien alikirjaukseen on monia. Esimerkiksi joissakin maissa testaamista on tehty vähän ja sairaaloissa on hoidettu vain pientä osaa koronapotilaista. Euroopassakin moni hoivakotikuolema on jäänyt kirjaamatta. The Economist -lehden mukaan esimerkiksi Indonesian pääkaupungissa Jakartassa hautajaistilastot antavat viitteitä siitä, että virallisiin tilastoihin olisi kirjattu vain noin viisi prosenttia koronakuolemista. Helsingin Sanomat kertoi aiemmin, että koronataudin alkupaikassa, Kiinan Wuhanin kaupungissa, oli ihmisille hautaustoimistoista jaettujen uurnien perusteella päätelty, että kaupungissa olisi kuollut koronaan jopa 42 000 ihmistä. Se oli noin 16-kertainen lukema virallisiin tilastoihin verrattuna, kiinalaislehti Caixin laski. Kiinan kohdalla epäilyt kohdistuvat tilastointivaikeuksien lisäksi siihen, että viranomaiset eivät halua kertoa kansalaisille ja muulle maailmalle, miten paha tilanne maassa on todella ollut. Tätä vaikutelmaa Kiina on yrittänyt hälventää tilastojensa korjailulla: huhtikuun puolivälissä Wuhanin kuolinlukuja korjattiin 50 prosentilla ylöspäin. Uutistoimisto Xinhuan mukaan tilastointivirheitä syntyi esimerkiksi siksi, että ihmisiä kuoli kodeissaan ja sairaaloilla oli kiire pelastaa potilaita. Tilastot olivat usein viiveellisiä, virheellisiä tai puutteellisia. Selityksistä huolimatta Kiinan tilastoihin liittyy suuria kysymysmerkkejä. Tuntuu esimerkiksi huikealta, että 45-miljoonaisessa Jiangxin maakunnassa on ollut vain 937 koronatartuntaa ja yksi kuolema. Shanghaissa taas asukkaita on 25 miljoonaa, tartuntoja 645 ja kuolleita 7. Vuoden 2003 koronavirusepidemian eli sarsin aikana ihmisiä kuoli huomattavasti covid-19:ää vähemmän: yhteensä 774 ihmistä. Erikoista on, että sarsin alkuperämaassa, joka oli silloinkin Kiina, sairastuneista kuoli 6,6 prosenttia. Muualla maailmassa tauti tappoi 16,4 prosenttia tartunnan saaneista. Tammikuun loppupuolella kovat karanteenitoimet aloittaneessa Kiinassa on virallisesti kuollut 4 633 ihmistä covid-19-tautiin. Se vastaa noin kahta prosenttia kaikista maailman koronakuolemista. Suomessa ei ylikuolleisuutta Suomessa korona oli perjantaihin mennessä vaatinut 218 ihmisen hengen virallisten tilastojen mukaan. Onko näitä lukuja syytä epäillä? Ei erityisemmin, jos menetelmänä on kuolleiden vertaaminen edellisvuosien tilastoihin. – Ylikuolleisuudesta ei Suomessa ole havaintoja. Tammi-maaliskuussa on kuollut vähemmän ihmisiä kuin vuosina 2018 tai 2019, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo. Ennakkotietojen mukaan tämän vuoden maaliskuussa Suomessa kuoli 4 599 ihmistä, mikä oli 107 henkilöä vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa ja 478 vähemmän kuin vuoden 2018 maaliskuussa. Rapo poimi myös vertailuvuosien luvuiksi niitä koskeneet ennakkotiedot, joihin tulee aina myöhemmin jonkin verran lisäystä. Vuoden 2018 osalta maaliskuun kuolinluvuista 179 selittyi influenssalla. THL:n Seppo Koskinen sanoo, että Suomen parisataa koronakuolemaa eivät tilastoja heilauta. Suomessa kuolee viikoittain tuhatkunta ihmistä, joskus suorastaan hämmästyttävän monotonisella täsmällisyydellä. Esimerkiksi viikolla 13 kuoli vuonna 2015 yhteensä 1 012 suomalaista. Tänä vuonna viikolla 13 kuoli 1 014 ihmistä. Tilastokeskuksen mukaan kuolleiden määrä aaltoilee kuitenkin paljon viikoittain: vuosina 1990–2019 on nähty lukemia 800–1 300:n välillä. Talvikuukausina kuolleita on muita vuodenaikoja enemmän. Viime vuonna suomalaisia kuoli yhteensä 53 949. Vaikka Suomessa koronatilanne on nyt hyvin hallinnassa ja kuolleiden määrä melko hyvin tiedossa, pientä epätarkkuutta esiintyy ainakin matkan varrella. – Suomessakaan hoivakotikuolemat eivät tulleet ainakaan kovin nopeasti kirjatuiksi. Järjestelmä on niin moniaineksinen. Meillä on sairaaloita, vanhusten hoivalaitoksia ja kotihoitoa”, Koskinen sanoo. Koronan aikaisiin kuolleisuustilastoihin vaikuttavat monet asiat, jotka selviävät vasta myöhemmin. Koskinen esimerkiksi ennakoi, että liikenneonnettomuuksien määrä tulee selkeästi vähenemään – siitä yksinkertaisesta syystä, että teillä on rauhallisempaa. Sen sijaan koronan tuomien rajoitusten vaikutus mielenterveystilanteeseen ja esimerkiksi itsemurhiin huolestuttaa Koskista. Hän sanoo myös, että monen ennalta sairaan hoitotasapaino voi poikkeusaikana järkkyä, mikä voi lisätä kuolemia esimerkiksi diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja sairastavien keskuudessa. Vastaavaa ilmiötä nähdään eri versioina eri puolin maailmaa. Maailman terveysjärjestö WHO on esimerkiksi varoittanut, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa malariakuolemat saattavat kaksinkertaistua tänä vuonna noin 770 000 tapaukseen, koska taudin ehkäiseminen ja hoito häiriintyvät pandemian aikana. Vaarassa ovat myös miljoonia lapsia koskettavat ja ihmishenkiä pelastavat tuhkarokko-, polio- ja kurkkumätärokotukset, YK on varoittanut. YK:n alainen Afrikan talouskomissio on arvioinut, että koronavirus vaatii Afrikassa ainakin 300 000 ihmisen hengen. Jos tartuntojen rajaamisessa epäonnistutaan, luku voi nousta jopa yli kymmenkertaiseksi. Eri mailla on selvästikin erilaiset resurssit vähentää koronakuolemia. Suuria eroja esiintyy myös yksittäisten maiden sisällä. Nyt on nähty jo vaikkapa Yhdysvalloista, että koronakuolemat ovat yleisempiä köyhien keskuudessa. Se tarkoittaa väestöosuuksiin suhteutettuna selvästi enemmän kuolemia mustien ja latinojen parissa. Mustia oli huhtikuun puoliväliin mennessä kuollut kaksinkertaisesti valkoisiin verrattuna, Vox-uutissivusto kertoo. Suomessa kuolleiden mediaani 84 vuotta Tutkimusprofessori Koskisen mukaan matkan varrella tarkentuu Suomessakin, miten paljon tartuntoja on eri ammattiryhmien, kuten hoitajien, bussinkuljettajien ja kaupan kassatyöntekijöiden, keskuudessa. Hänen mukaansa koko ajan tarkentuvaa tietoa voidaan hyödyntää ihmisten suojelussa myöhemmin, jos epidemia tekee paluun niin sanottuna toisena aaltona. Nyt esimerkiksi tiedetään jo, että erityisesti yli 80-vuotiaille koronavirustartunta voi johtaa kuolemaan. Suomessa kuolleiden mediaani-ikä on ollut 84 vuotta. Lapsille tauti taas on huomattavan lievä. – Tämä ei ole vain akateemista puuhastelua. Kaikki tieto siitä, keihin haitat kohdistuvat, on arvokasta, kun mietitään, pitääkö toimintamalleja viilata. Tilastotieteilijät ja terveysviranomaiset kiinnittävät huomiota myös siihen, miten paljon korona aiheuttaa niin sanottuja menetettyjä elinvuosia. Mitä nuorempana henkilö kuolee, sen enemmän tilastollisia elinvuosia menetetään. 84-vuotias suomalainen voi normaalioloissa odottaa, että hän elää vielä lähemmäs seitsemän vuotta. Näin ollen virustartunnan välttäminen tarkoittaa paljon lisää elonpäiviä.