Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Valtion kriisivalmiudessa on puutteita jo normaaliaikana – ”Säästettäisiin aikaa, jos toimintaa olisi harjoiteltu”

Suomessa riehuva koronavirusepidemia on pakottanut valtion virastot ja laitokset tekemään nopeita ratkaisuja kovassa paineessa. Useilla virastoilla ja laitoksilla on kuitenkin puutteita kriisivalmiudessa jo normaaliaikana, kävi ilmi vuonna 2018 valmistuneesta Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvityksestä. Tarkastuksen ulkopuolelle oli rajattu poikkeusolojen huoltovarmuus. Selvityksen mukaan virastojen suunnitelmat toimintansa varmistamiseksi eivät olleet riittäviä. Puutteita paljastui muun muassa vastuunjaon määrittelyssä ja keskitetyssä ohjauksessa. Joka kolmannelta tarkastuksessa mukana olleelta virastolta normaaliolojen riskienhallintasuunnitelmat puuttuivat kokonaan. "Säästettäisiin aikaa, jos toimintaa olisi harjoiteltu" Eduskunnan silloinen tarkastusvaliokunta edellytti mietinnössään riskinhallinnan menettelytapojen ja vastuusuhteiden määrittelemistä vuoden 2020 loppuun mennessä. – Kriisiaikaan varautuminen on Suomessa pääosin hyvällä tolalla, ja hyvässä hallinnossa Suomi on ykkösmaita. Riskitekijöitä on silti täälläkin, sillä hallinto on Suomessa siiloutunutta. Kun monta toimijaa on sovitettava yhteen, koordinoitava tehtäviä ja luotava uusia toimintamalleja, säästettäisiin aikaa, jos toimintaa olisi harjoiteltu ja määritelty kunkin toimijan yhteyshenkilöt sekä dokumentoitu nämä asiat. Poikkihallinnollista yhteistyötä voi aina kehittää, sanoo VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari . VTV:n raportin julkaiseminen vauhditti Yli-Viikarin mukaan osaltaan kriisivalmiuden kehittämistä. – Monet virastot ja laitokset ovat lähteneet tekemään parannuksia riskienhallintaan. Riskienhallintatarkastuksen pohjalta sanoisin, että ihmisten on tärkeää toimia kattavasti hallinnonalojen yli ja varmistaa, että virastojen tai hallinnonalojen väliset siilot eivät rajaa tietoa tai näkemyksiä nopeassa politiikkatoimien valmistelussa ja toimeenpanossa, Yli-Viikari toteaa. Lakia noudatettava myös kriisiaikana VTV päivittää parhaillaan kuluvan vuoden tarkastussuunnitelmaansa. Koronaepidemia nousee tarkastuksissa esille, vaikka siihen liittyviä erityistarkastuksia ei toistaiseksi ole suunnitteilla. – Myös kriisiaikana pitää löytyä sisäistä valvontaa. Valvomme muun muassa sitä, että tuet on myönnetty lain mukaan. Vaikka elämme kriisiaikaa, lakia on noudatettava. Päätösten ja toimenpiteiden laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus on edelleen tarve varmentaa, Yli-Viikari viittaa epidemian takia yrityksille maksettaviin tukiin, lainatakauksiin ja yksityishenkilöiden tukiin. Hengityssuojainkohun keskiöön joutunut Huoltovarmuuskeskus ei kuulu ensisijaisesti VTV:n tilintarkastuksen piiriin. – Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön alainen laitos, jolla on yksityinen tilintarkastaja, Yli-Viikari selvittää. VTV voi kuitenkin tarvittaessa kohdistaa tarkastusta Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan ja ministeriön ohjaukseen. Tällöin sillä on oikeus saada tilintarkastajalta tarkastettavaa koskevat asiakirjat ja tiedot. Täsmennys 20.4. kello 10.19: Jutussa on täsmennetty VTV:n roolia Huoltovarmuuskeskuksen valvonnassa. HVK ei ensisijaisesti kuulu VTV:n tilintarkastuksen piiriin, mutta VTV voi tarvittaessa tarkastaa myös HVK:n toimintaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa. VTV valvoo myös finanssipolitiikkaa sekä puolue- ja vaalirahoitusta. Kuntien valvonta on rajattu VTV:n valvonnan ulkopuolelle. Virasto voi käynnistää tarkastuksen oma-aloitteisesti tai kantelun pohjalta. VTV ei tutki Kelan tai tuomioistuinten päätöksistä eikä yksittäisen virkamiehen toimista tehtyjä kanteluja eikä asioita, jotka ovat toisen viranomaisen selvitettävänä.