Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Joka toinen keuhkosyöpä todetaan liian myöhään – Nämä merkit ovat syy hakeutua lääkärin vastaanotolle: ”Moni ajattelee yskän olevan vain tupakkayskää”

Jopa joka toinen keuhkosyöpään sairastuneista suomalaisista saa diagnoosinsa vasta, kun syöpä on ehtinyt edetä parantumattomaksi. Sairastuneen näkökulmasta viesti on lohduton, sillä tässä vaiheessa sairaus on levinnyt ja lähettänyt etäpesäkkeitä. Vielä sairauden aiemmissa vaiheissa keuhkosyöpää on mahdollista yrittää leikata ja parantaa. Pisimmälle edennyttä sairautta voidaan enää jarruttaa lääkkeillä. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (Tays) syöpätautien erikoislääkäri Jarkko Ahvonen arvioi, että keuhkosyövän diagnosointiin liittyvä tulos on yksi yliopistosairaalojen keuhkosyöpäpotilaiden hoitotiedoista kootun tietokannan tärkeimpiä huomioita. Lääkeyhtiö MSD:n tammikuussa julkaisema tietokanta koostuu keuhkosyöpää sairastavien hoitojaksoihin liittyvistä tiedoista vuosilta 2014–2018. Tietoja kerättiin viime vuonna kaikista Suomen yliopistosairaaloista, Tampereen lisäksi Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Tampereella tietojenkeräystä valvonut Ahvonen toteaa, että tieto keuhkosyövän myöhäisestä diagnosoinnista ei ole uusi. Siinä mielessä tuore tietokanta ei tarjoa yllätyksiä. Se voi kuitenkin lisätä tietoisuutta, ja sille on Ahvosen mukaan tarve sekä kansalaisten että lääkärien joukossa. Tavoite: varhaisempi diagnoosi Iso tavoite on, että keuhkosyövät löydettäisiin Suomessa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Se voisi ehkä auttaa Suomea kirimään muut pohjoismaat keuhkosyöpään sairastuneiden eloonjäämisasteen kehityksessä. Ahvonen arvelee, että Suomen muita pohjoismaita huonompi kehitys saattaa johtua siitä, että muissa pohjoismaissa diagnoosit tehdään aiemmin. Hengitysliiton ja Filhan julkaiseman Hengityskanavan mukaan Suomessa keuhkosyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista noin 13 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa luku on noin 19 prosenttia. Tässä kohtaa katse voidaan Jarkko Ahvosen mukaan kääntää kansalaisiin ja terveyskeskuksiin. Tampereella työ on jo aloitettu. Tämän vuoden alussa Ahvonen koulutti kaupungin terveyskeskuslääkäreitä keuhkosyövän diagnostiikasta. – Puhuessani painotin keuhkosyöpäpotilaan hoitoketjun alkupään merkitystä ja vastuuta, hän kertoo. Lääkärit on Ahvosen mielestä koulutettava tunnistamaan keuhkosyövän oireet. Se voi tarkoittaa myös sitä, että keuhkot kuvataan nykyistä matalammalla kynnyksellä. Suurin osa keuhkosyövistä voitaisiin Ahvosen mukaan todeta tavallisia röntgenkuvia tulkitsemalla. – Ei mietittäisi niin paljoa säderasitusta tai kustannuksia, hän sanoo. Selvitä oireiden syy, älä oleta Ahvonen kannustaa selvittämään syyn hengitysteiden oireille. Keuhkosyövän diagnosointia vaikeuttaa se, että sairaus saattaa olla varhaisessa vaiheessa täysin oireeton. Silloinkin, kun sairastunut oireilee, oireiden katsotaan helposti johtuvan tupakoinnista. – Moni ajattelee, että ”yskä on vain tupakkayskää, eikä siinä varmaan mitään ole”. Hengenahdistus tai mikä tahansa yskän muutos, kuten liman ilmaantuminen, on Ahvosen mukaan syy hakeutua lääkäriin. Hän neuvoo puhumaan heräävistä epäilyistä terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Syövän levitessä oireet muuttuvat: sairastunut saattaa laihtua rajusti tai yskiä verta. Usein vasta tässä vaiheessa sairaus diagnosoidaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa keuhkosyöpä todetaan, sitä todennäköisemmin syöpä voidaan leikata. Potilaalle se voi tarkoittaa syövästä parantumista. Seulonta voi olla ratkaisu Jos tietoisuuden lisääminen voi aikaistaa keuhkosyövän diagnooseja, toinen keino voi Ahvosen mukaan olla seulonta. Välineet on jo keksitty: säännöllinen seulonta tapahtuisi tietokonekerroskuvauksessa. Ongelmaksi muodostuu riskiryhmän tavoittaminen. – Miten tavoitamme ne, jotka ovat tupakoineet pitkään? Ei sellaisia tietoja ole missään rekisterissä, Ahvonen sanoo ja huomauttaa, ettei kaikkia suomalaisia ole järkevää seuloa. Keuhkosyöpä todetaan keskimäärin 70–75-vuotiaana ja useammin miehellä kuin naisella. Toinen seulontoihin liittyvä pulma on Ahvosen mukaan hyvänlaatuisten löydösten havaitseminen. – Kaikkien muutosten tutkimiseen ei ole resursseja. Pirkanmaa ei erotu MSD:n tietokannassa on kerätty tietoja noin 3 700 keuhkosyöpää sairastavan hoitotiedoista. Tutkituista potilaista 16 prosenttia on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Pirkanmaa ei eroa muusta Suomesta keuhkosyövän sairastamisessa, diagnosoinnissa tai hoitopoluissa. Ahvonen toteaa, että koko Suomessa sairastetaan samanlaisia keuhkosyövän tyyppejä kuin muissa länsimaissa: adenokarsinooma ja levyepiteelikarsinooma ovat yleisimmät. Loput ovat harvinaisempia. Keuhkosyövän hoitosuositukset ovat valtakunnallisia ja niitä noudatetaan. Keuhkosyöpäleikkaukset on keskitetty isoihin yksiköihin. Taysissa leikataan esimerkiksi paitsi kaikki Pirkanmaan, myös Hämeenlinnan ja Seinäjoen seutujen keuhkosyöpäleikkaukset. Lievä lasku syöpätapauksissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella uusia keuhkosyöpätapauksia todetaan joka vuosi noin 300. Keuhkosyöpä on sairautena lievässä laskussa. Naisille tehtyjen diagnoosien määrä kuitenkin kasvaa. – Kehitys heijastelee tupakointitottumuksia. Miehet ovat vähentäneet, kun taas nuorilla naisilla tupakointi lisääntyy, Ahvonen sanoo. Hän toteaa, että kehityssuuntaa voisi kuvailla huolestuttavaksi. – Naiset ovat herkempiä tupakanpolton haitallisille vaikutuksille. Toisin sanoen naiset saavat miehiä herkemmin keuhkosyövän, vaikka molemmat tupakoisivat yhtä paljon.