Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Punainen liha pois lautaselta ja sauna lämpimäksi vain kerran viikossa – Näin Riikka Kerttula onnistui pienentämään perheensä hiilijalanjälkeä, katso kymmenen vinkkiä

– Ne asiat, mitkä toimivat nyt kokeilussa, tulevat onnistumaan meiltä myöhemminkin. Sen tämä opetti, toteaa Riikka Kerttula . Äänessä on itsevarmuutta. Eikä ihme. Tyttärensä ja avopuolisonsa kanssa Kerttula on yksi niistä kuudesta valkeakoskelaisesta perheestä, jotka osallistuivat syksyllä kuukauden kestäneeseen ilmastokokeiluun. Hiilijalanjälkeä pienentävästä keinolistasta perheet valitsivat tekoja, jotka he toivat osaksi arkeaan. Parisen viikkoa sitten he saivat käsiinsä tuloksia. Jos kokeilun aikana tehdyt muutokset jatkuisivat läpi vuoden, Riikka Kerttulan perheen hiilijalanjälki pienentyisi 11 prosenttia. Jos kaikki kuusi perhettä jatkaisivat ilmastotekojaan, kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät vuodessa 13 tonnilla. Se vastaa autolla ajettuna päästömäärää, jolla kiertäisi yli puolitoista kertaa maapallon ympäri. Pienillä teoilla suuria hyötyjä Ruoka, vapaa-aika ja asuminen. Näillä osa-alueilla hankkeeseen Valkeakoskella osallistuneet kotitaloudet saivat aikaan merkittävimpiä päästövähennyksiä. Positiivisesti yllättänyt, kuvailee ajatuksiaan saavutetuista tuloksista Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -hankkeen koordinaattorina toiminut kaupungin ympäristötarkastaja Petteri Hoisko . –Jos joku saadaan tällä herätettyä miettimään ilmastoasioita, hyöty on valtava. Jo kohtuullisilla toimenpiteillä voidaan saada paljon aikaan. Päästötavoitteet ovat nimittäin aika kaukana suomalaisten keskitasosta. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen, vaatisi ajatushautomo Sitran mukaan suomalaisten vuotuisen hiilijalanjäljen merkittävää pienentämistä. Nyt keskimääräinen hiilijalanjälkemme on hieman yli 10 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Vuonna 2030 sen pitäisi olla 2,5 tonnia. Hiilidioksidiekvivalentti on erilaisten kasvihuonekaasujen yhteismitta. – Alussa 2,5 tonnia tuntui aivan mahdottomalta. Kokeilun edetessä huomasimme varmaan kaikki, ettei se sitä olekaan, sanoo Hoisko. Kauppalasku pienentyi, kun liha jäi pois Riikka Kerttula tarttui kokeilujaksolla perheensä kanssa ilmastotekoihin, joista osa oli vaikutuksiltaan pienempiä, osa suurempia. – Yhtenä pienempänä vähensimme sähkösaunan lämmittämisen kahdesta kerrasta yhteen kertaan viikossa, Kerttula kuvailee. Pieniä, alle 0,1 tonnin, päästövaikutuksia tapahtui myös lautasella. Lohi vaihtui kotimaisiin järvikaloihin ja riisin sijaan kattilassa porisivat ekologisemmat vaihtoehdot, kuten perunat tai ohra. Suurempaan, 0,5–1,5 tonnin, päästövaikutusluokkaan perhe ylsi, kun ostoskoriin napattiin jauhelihan sijaan kalaa tai kanaa. Hiilijalanjälki pieneni myös, kun yli puolet viikon aterioista muuttui täysin lihattomiksi. – Jauhelihaa olemme aiemmin ostaneet, koska se on niin nopeaa ja monikäyttöistä. Kokeilun aikana emme ostaneet punaista lihaa kertaakaan. Emmekä ole ostaneet sen jälkeenkään. Miten vaikealta arjen muuttaminen tuntui? Kerttulan mukaan ei kovin. Esimerkiksi lihalle on kaupassa tarjolla lukuisia eri vaihtoehtoja nyhtökaurasta mifuun ja härkikseen. – Myös ruokalaskumme pienentyi. Söimme esimerkiksi pari kertaa edullisia, kotimaisia silakkapihvejä. Kyllä se liha vain on kallista. Autoilussa bensa vaihtuisi kaasuun Arjen lisäksi kokeilu muutti Kerttulan mukaan myös sitä, miten hän suhtautuu ilmastotekoihin. – Ennen ajattelin, että jokaisen pitäisi pystyä niihin itse. Nyt olen havainnut, ettei yksin pysty tekemään määräänsä enempää. Myös yhteiskunnan ja lainsäädännön pitää muuttua. Tällainen muutostarve liittyy myös Kerttulan seuraavan ilmastoteon toteutumiseen. Vielä nykyisin perheen työ- ja harrastusmatkoja ajetaan bensa-autolla. Tulevaisuudessa sama voitaisiin tehdä kaasuautolla. Se edellyttäisi kuitenkin sitä, että autoa pystyisi tankkaamaan lähellä kotia. – Ruokakaupoissa voisi olla tarjolla enemmän lähiruokaa ja bussien käyttöä voisi sujuvoittaa mobiililipulla, Kerttula jatkaa ideointia. Seuraavaksi hankkeessa odotetaan sen loppuraporttia. Siinä käsitellään tarkemmin kaupunkikohtaisia lukuja ja kokeiluun osallistuneiden ideoita siitä, miten Valkeakoski voisi edistää asukkaidensa vähäpäästöisempiä elämäntapoja. 1. Vaihda tuulisähköön. Tuulivoima on yksi puhtaimmista tavoista tuottaa sähköä. 2. Pese pyykit matalissa lämpötiloissa. Pesulämpötilan laskeminen 60 asteesta 40 asteeseen näkyy säästönä sähkössä ja pidentää vaatteiden käyttöikää. 3. Sauno vain kerran viikossa. Lämmityskustannuksiin syntyy säästöä, kun saunomista vähentää. 4. Vietä kasvisruokapäiviä tai vaihda punainen liha kalaan tai kanaan. Märehtijöiden ja rehutuotannon aiheuttamat kasvihuonepäästöt vähenevät. 5. Keitä kahvia vain tarvittu määrä. Kahvin valmistuksen tuottamat päästöt vähenevät. 6. Suosi riisin sijaan perunaa ja ohraa. Kun kaukomailta tuotu ruoka vaihtuu lähiruokaan, päästöt pienenevät. 7. Valitse ”viallinen” vihannes. Ruokahävikki kutistuu, jos kaupasta ostaa esimerkiksi käyrän kurkun. 8. Tee etätöitä. Etätyöpäivä säästää työmatkoihin kuluvat eurot ja hiilidioksidipäästöt. 9. Anna lahjaksi tarpeellista. Anna vain hyödyllisiä ja tarpeellisia lahjoja, kokeile aineettomia lahjoja. 10. Pesuainetta harkiten. Pesuaineen huolellinen mittaaminen säästää rahaa, pesukonetta ja ympäristöä. Kokeile ympäristöystävällistä pesuainetta. Lähde: Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö 2019 -hanke, D-mat.