Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

"Pitikö tämänkin osua juuri meidän ikäluokkamme kohdalle" – 19-vuotiaan Siirin opiskelu-unelmaa koetteli ensin korona, sitten brexit

Oululainen tuore ylioppilas Siiri Hakopää on kokenut lyhyessä ajassa kaksi opiskeluihin liittyvää pettymystä. Molemmat takaiskut tulivat niin sanotusti itsestä riippumattomista syistä: ensin iski korona, sitten brexit. – Kaksi viikkoa ennen uskonnon ja psykologian kirjoituksia tuli tieto, että koronan vuoksi niitä aikaistetaan viikolla. Olihan se pieni shokki, menetin viikon arvokasta lukuaikaa, Hakopää muistelee. Hän suoriutui ylioppilaskirjoituksista kuitenkin erinomaisesti. Hakopää kirjoitti neljä laudaturia ja kaksi eximiaa. – Uskonnossa jäin yhden pisteen laudaturista. Sitä voi spekuloida, olisiko viikon pidempi valmistautuminen tuonut sen yhden lisäpisteen. No, se on jossittelua. Hakopäälle on ollut pitkään selvää, että haluaa lukion jälkeen Englantiin opiskelemaan. Päätavoite on ollut päästä opiskelemaan historiaa Oxfordin huippuyliopistoon. Hakupaperit hän aikoo laittaa neljään muuhunkin englantilaiseen korkeakouluun. Suomalaiset ja muut EU-kansalaiset ovat saaneet opiskella Englannissa samalla lukukausimaksulla kuin brittiopiskelijat. Vuosimaksu on ollut tyypillisesti noin 9 250 puntaa eli hieman yli 10 000 euroa. Kesäkuun lopussa Britannian konservatiivihallitus ilmoitti, että vuodesta 2021 lähtien EU-kansalaisten erityiskohtelu loppuu. Syynä on Britannian ero Euroopan unionista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomesta Englantiin lähtevien opiskelijoiden lukukausimaksu nousee merkittävästi. Hintalappu saattaa jopa kaksinkertaistua. – Ensimmäinen ajatus oli, että pitikö tämänkin osua juuri meidän ikäluokkamme kohdalle. Olen seurannut brexit-asiaa ja miettinyt sen vaikutuksia opiskelusuunnitelmiini, mutta kyllä tämä silti yllätti. Tulen keskiluokkaisesta perheestä, eikä vanhemmillani ole mahdollisuutta rahoittaa opintojani. Hakopää on kuitenkin päättänyt, ettei opiskelu-unelman toteutuminen saa kaatua rahaan. – Ehdottomasti aion silti pyrkiä Oxfordiin ja muihinkin brittiyliopistoihin. Jotenkin raavin rahoituksen kasaan, jos opiskelupaikan saan, Hakopää vakuuttaa. Opetushallituksen tilaston mukaan Britannia on suosituin maa suomalaisopiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2018 maan korkeakouluissa opiskeli 2 179 suomalaista. Merkittävä osa heistä on suunnannut Skotlantiin, joka on houkutellut EU-kansalaisia jopa täysin maksuttomilla opiskelupaikoilla. Skotlannilla on oikeus päättää omasta koulutuspolitiikastaan. Vielä se ei ole tehnyt päätöksiä muutoksista EU-kansalaisten lukukausimaksuihin. EU-kansalaisten ja muiden ulkomaalaisten yhdenvertainen kohtelu luo painetta, että tilanne voi muuttua myös Skotlannissa. Opinnot aikaistuivat brexitin vuoksi Oululainen Joona Moilanen aloittaa tulevana syksynä musiikkialan opiskelun Edinburghin yliopistossa pääaineenaan säveltäminen. Moilanen siirtyi ensimmäisen lukiovuoden jälkeen stipendiaattina Walesiin ja suoritti siellä IB- eli kansainvälinen ylioppilastutkinnon. Hän valmistui heinäkuun alussa. – Minun piti alun perin suorittaa ensin varusmiespalvelus Suomessa ja aloittaa vasta sitten opinnot Skotlannissa. Vuoden lykkäys opintojen aloitukseen olisi kuitenkin voinut vaikuttaa tutkinnon hintaan. – Kun aloitan tänä vuonna, saan varmuudella suorittaa opiskelut loppuun EU-hinnoin, Moilanen toteaa. Hän arvelee, että suomalaisopiskelijoiden määrä Britanniassa pienenee merkittävästi tulevaisuudessa. – Lukukausimaksujen lisäksi brexit tulee todennäköisesti vaikuttamaan esimerkiksi terveyshuoltoon liittyviin asioihin. Eläminen ei välttämättä ole enää niin sujuvaa kuin EU-aikana, Moilanen arvelee. Näyttelijän opinnot voivat jatkua Suomessa Porilainen Antti Tuominen opiskelee fyysistä teatteria ja näyttelijän työtä East 15 Acting Schoolissa Itä-Englannissa. Hänellä on kaksi vuotta opintoja takanaan ja yksi edessä. Myös hänen jatkosuunnitelmiinsa brexitillä saattaa olla vaikutuksia. – Valmistun kandiksi vuoden kuluttua. Sen jälkeen aion tehdä vähän aikaa alan töitä ja suorittaa sen jälkeen vielä maisterivaiheen opinnot, joko Englannissa tai Suomessa. – Viime päivien uutiset (lukukausimaksujen korotus EU-kansalaisille) ovat vahvistaneet, että haluaisin opiskella maisteriksi ensisijaisesti Suomessa. On ollut elämäni parhaita päätöksiä opiskella teatteria Englannissa, mutta jos lukukausimaksu nousee 9 250 punnasta 15 000 puntaan, se vaatisi tosi hyvän taistelusuunnitelman, Tuominen tietää. Tuominen on rahoittanut opinnot toistaiseksi opintotuella ja -lainalla, omilla säästöillä sekä vanhempien avustuksella. – Osa opiskelukavereistani on tehnyt koulun ohella töitä, mutta minulle se olisi vaikeaa. Kun olen ollut koko päivän koulussa, olen illalla ihan poikki. – Tulevaisuudessa on vaarana, että Englannin laadukkaisiin korkeakouluihin lähtevät vain ne, joiden vanhemmilla varaa maksaa tutkinto. Ainakin oman alani kannalta se olisi sääli. Englanti on eurooppalaisen teatterin koelaboratorio, tarjolla on hyvää oppia esimerkiksi uusista tekemisen tavoista, Tuominen arvioi.