Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaatisi Nato-maiden yksimielisen päätöksen – Ulkopoliittisen instituutin johtaja: vieras valtio saattaisi yrittää vaikuttaa hakuprosessiin

Suomi olisi vahva kandidaatti Natoon, jos Suomi hakisi jäsenyyttä. Lopullinen valinta vaatisi kuitenkin Naton nykyisten jäsenmaiden konsensuksen asiasta. Näin arvioi Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen . Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti viime viikon MTV:n ja tiistain Helsingin Sanomien vaalitentissä, ettei Suomea mahdollisesti hyväksyttäisi Naton jäseneksi, jos Suomi päättäisi hakea sotilasliittoon. Rinne perusteli kommenttiaan sillä, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin arvaamaton menettely on tuonut epävarmuutta kansainväliseen politiikkaan. Sdp ei ole Suomen Nato-jäsenyyden kannalla. Tiilikainen sanoo, että Trumpin kauden aikana Yhdysvaltojen suhde Natoon on muuttunut. – Vaikea arvioida, miten Trump suhtautuisi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, Tiilikainen pohtii. Suomi on teknisesti yhteensopiva Olennaisesti Suomen mahdollisuuksiin liittyä Natoon vaikuttaisi maailmanpolitiikan sen hetkinen tilanne, kun Suomi hakisi jäsenyyttä. – Nato-maat arvioisivat, miten uuden jäsenmaan liittyminen vaikuttaisi sotilasliittoon: vaikeuttaisiko se yhteistä puolusta vai vahvistaisiko se Natoa. Suomi olisi teknisen yhteensopivuuden kannalta jo nyt valmis liittymään Natoon, koska Suomi on osallistunut yli 20 vuoden ajan Naton johtamiin tehtäviin ja viime aikoina harjoitellut yhdessä Naton kanssa, sanoo Tiilikainen. Vieras valtio voisi yrittää vaikuttaa Tiilikaisen mukaan varsinainen hakuprosessi ei olisi kovinkaan pitkä, jos Suomen jäsenyydelle olisi kannatusta niin Naton jäsenmaissa kuin Suomessakin. Eniten aikaa veisi todennäköisesti Nato-jäsenyydestä pidettävä kansanäänestys. – Äänestykseen liittyvään kampanjointiin ja kansan mahdollisuuteen tutustua aiheeseen menisi varmaan pisin aika, Tiilikainen arvioi. Varsinaista neuvoteltavaa Tiilikaisen mukaan olisi melko vähän, koska Suomi on jo nyt niin läheinen kumppani Naton kanssa. Hakuprosessi pitäisi pitää Tiilikaisen mielestä mahdollisemman lyhyenä, koska vieras valtio saattaisi yrittää vaikuttaa hakuprosessiin ja kansanäänestykseen. – Mitä pidemmäksi prosessi venyy, sitä enemmän voi tulla vaikuttamismahdollisuuksia vieraan valtion taholta. Päätökset kulissien takana Vaikka Natoon liittyminen vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden, Tiilikainen ei usko, että yksittäinen pieni jäsenmaa voisi torpata uuden jäsenmaan hakemuksen, koska isommilla mailla on lopulta Natossa niin paljon enemmän vaikutusvaltaa. Tiilikainen muistaa tilanteen vuodelta 2008, kun Yhdysvallat tuki Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyttä, mutta Saksa ja Ranska vastustivat. Tällöin Naton jäsenmaat päätyivät lopulta kompromissiin, jossa Ukrainalle ja Georgialle ei myönnetty jäsenyyttä, mutta sitä ei myöskään poissuljettu. Nato-maat varmistavat päätöksen yleensä kulissien takana kaikessa hiljaisuudessa, jottei vastaavia erimielisyyksiä täytyisi käydä läpi julkisuudessa, kertoo Tiilikainen.