Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Sota-aika puhuttaa – Heininen ja Ruippo vastaavat Rantaselle

Risto Rantanen kirjoitti (A.l 15.8) omia käsityksiään Suomen noudattamasta politiikasta v. 1941 jälkeen, mainiten kirjoitukseni 11.8. Aamulehdessä olleen aiheena. Kirjoitukseni perustui kokonaan vuoden 1940 oloihin meillä, eikä tähän päivään. Vuonna 1941 alkaneesta Itä-Karjalan sodasta ollaan montaa mieltä. Tuona aikana eläneiden käsityksen ja kokemusten mielestä ei koko sotaa olisi ollutkaan, ellei Neuvostoliitto olisi hyökännyt Suomeen 30.11.1939. Kotini oli silloin Kannaksella, 7 kilometriä valtakunnan rajalta. Ensimmäisiä rajan takaa ammuttuja kranaatteja tippui silloin omalle pellolle. Jälkiviisaana voi sanoa, että ilman talvisotaa, ei olisi ollut jatkosotaa, eikä Leningradia olisi piiritetty. Toisen maailmansodan alkaessa 1.9.1939 Suomi julistautui Ruotsin tavoin puolueettomaksi, mutta hyökkäys Suomeen muutti kaiken. Petroskoin sanomalehdissä talvisotaa sanotaan kunniattomaksi sodaksi. Heidän huonosta omatunnosta kertoo se, että koulujensa oppikirjoissa siitä ei puhuta mitään, vaikka molempien osapuolten tappiot olivat kymmeniätuhansia. Arvo Heininen Kuin venäläistä historiaa Risto Rantanen kertoo Arvo Heinisen kirjoituksen olleen muunnettua totuutta. Rantasen totuus on sama minkälaisena venäläinen historia sen esittää. Kuin todisteeksi hän liitti mukaan myös maamme sotien jälkeisen onnellisen kaupanteon Neuvostoliiton kanssa. Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, alkoi myös talouden alamäki. Lisätodisteena siitä hänen mukaansa on tämän päivän suuri valtionvelka. Sellaista. Omien mielipiteiden julkinen esittäminen on mahdollista vain tällaisissa demokraattisissa valtioissa. Lauri Ruippo