Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Saako epäillystä varkaasta julkaista valvontakamerakuvan sosiaalisessa mediassa? – Rikoskomisario ottaa kantaa yleistyneeseen ilmiöön

– Ottakaa se roisto kiinni! Tässä ovat tuntomerkit. Ei muuta kuin valvontakameran kuva tyypistä nettiin ja odottamaan someväeltä tunnistuksia. Tämä tuntuu olevan nykyään lähes arkipäivää. Onko se laillista? Kysyimme asiaa Sastamalan ja Nokian poliisiasemilla työskentelevältä rikoskomisariolta Pauli Pitkäkoskelta . – Tämä on sellainen kiikun kaakun -asia. Itse en lähtisi laittamaan valvontakamerakuvia julkisuuteen. Suhtaudun siihen hyvin kriittisesti. Siinä lähdetään levittämään ihmisestä tietoja. Jonkun leimaaminen syylliseksi rikokseen on kyseenalaista. Se voi mennä tutkintaan kunnianloukkauksena. Kannattaa muistaa, että faktatietokin voi olla rikos. Pitkäkoski huomauttaa, että kyseessä täytyy olla tosi törkeä rikosepäily ennen kuin poliisi julkaisee epäillystä kuvan. – Mistään näpistyksestä ei kuvaa laiteta. Poliisin omassa organisaatiossa kuvat kulkevat ja sieltä voi löytyä apua. Kuvien julkaiseminen sosiaalisessa mediassa on yleistynyt. Se saatetaan kokea paikallista poliisia nopeammaksi tavaksi tavoittaa esimerkiksi varkaita. – Näin sen voisi tulkita, Pitkäkoski sanoo. – Lainsäädäntö ei meillä vaon tahdo pysyä perässä tässä asiassa. Hyödyntääkö poliisi some-kuvia? Käyttääkö poliisi sosiaalisessa mediassa julkaistuja tietoja hyväkseen? Onko poliisille hyötyä tällaisesta kansalaisaktiivisuudesta? – Sekä että. Meillä tiedotuspuoli hoitaa somesivuja ja sieltä voi tulla meille kaivattua tietoa tutkinnan avuksi. Pitkäkoski kuitenkin kysyy, tuleeko poliisille tällä tavalla varmasti oikeaa tietoa. Valvontakamerakuvistakaan ei voi mennä aina takuuseen. – Joku sanoo, että kuvassa on hän. Eikä se lopulta olekaan hän. "Varastamalla polttoainetta hyväksyt kuvasi julkaisun" Lakituvasta tulee melko tuore esimerkki. Viime vuonna Helsingin hovioikeus nimittäin piti voimassa käräjäoikeuden päätöksen, jonka mukaan polttoaineen anastamisesta Hyvinkäällä epäillyn henkilön kuvan ja nimen julkaiseminen Facebookissa loukkasi tämän yksityisyyttä. Puolustus vetosi esimerkiksi siihen, että kysymyksessä olevaan bensiiniautomaattiin oli liimattuna teksti: "Varastamalla polttoainetta hyväksyt kuvasi julkaisun Facebookissa". Oikeuden mukaan bensa-automaattiin kiinnitetty tarra ei merkinnyt pätevää suostumusta perusoikeutena suojatun yksityiselämän loukkaamiseksi. Oikeus tuomitsi bensakauppiaan ja hänen alaisensa sakkoihin yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Oikaisu 2.9. kello 10.50: Oikeus ei tuominnut yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä vaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Valvontakameran kuvassa on kyse henkilötietolain suojaamasta henkilötiedosta, jos henkilö on kuvasta tunnistettavissa. Tällaista tietoa ei saa julkaista ilman kyseisen henkilön suostumusta. Materiaali tulisi toimittaa poliisille, sillä jos kuvan julkaiseminen esimerkiksi siihen liittyvän kuvailun vuoksi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai saattaa henkilön halveksunnan kohteeksi, kyseessä voi olla yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Vastaava tilanne voi syntyä myös, jos kuvan henkilö osoittautuukin vääräksi epäillyksi. Kyseisten kuvien julkaisu tulisi näin ollen jättää poliisin päätettäväksi, vaikka toiminta voitaisiinkin yksittäistapauksissa katsoa tarpeelliseksi. Lähde: Minilex.fi