Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronakriisi pysäytti Sappeen matkailukeskuksen ja pakottaa sen maksamaan laskuja velkarahalla – Nyt yritys kehittää 300 000 euron tuen avulla jotain ihan uutta

Laskettelurinteet sulkeutuivat viikkoja ennen pääsiäistä, jonka piti olla kauden huipennus. Ravintolat on suljettu, majoitustoiminta pysähtynyt, kesän teatteriesitykset ja pyöräilytapahtumat peruttu. Työntekijöistä osa on lomautettu ja loput lomalla. Koronakriisi seisautti Pälkäneellä sijaitsevan Sappeen matkailukeskuksen toiminnan kokonaan. Talvikauden myyntituloja jäi saamatta noin kuukauden ajalta. Majoitusvaraukset on jouduttu perumaan ja niistä saadut maksut palauttamaan. Sappeen yritysten juoksevat kulut ovat nyt noin 100 000|–150 000 euroa kuussa, mutta myynti on nollissa, eikä rahaa tule sisään. Kun Jouko Poukkanen , toinen Sappeen matkailukeskuksen yritysryppään johtajista, työskenteli 1990-luvun alussa hiihdonopettajana Sappeessa, hän näki paikan mahdollisuudet. Kun perustajayrittäjä sitten luopui keskuksesta, Poukkanen osti sen yhtiökumppaninsa Juha Marjasen kanssa. Juoksevia kuluja katetaan nyt velaksi Nyt, lähes 30 vuotta myöhemmin, Poukkanen sanoo olevansa yhä onnellinen ratkaisustaan. Hän kuvaa 1990-luvun tarkoittaneen pitkää päivää pienellä porukalla ja isolla uskolla, 2000-luvulla toiminnan kasvaneen ympärivuotiseksi ja 2010-luvulla menneen eteenpäin kannattavasti. Nyt Sappeen matkailukeskus on historiansa vaikeimmassa tilanteessa. Koska toiminta on koronakriisin vuoksi estynyt, Sappeeseen kuuluvat yritykset ovat joutuneet käymään neuvotteluja rahoittajiensa kanssa ja kattavat juoksevia kulujaan nyt velkarahalla. Haastatteluhetkellä hallitus on ilmoittanut vasta pohtivansa, miten se aikoo tukea koronakriisin vuoksi suuriin vaikeuksiin joutunutta ravintola- ja matkailualaa. Poukkasen mielestä hyödyllisin ja myös reiluin apu olisi nyt se, että valtio korvaisi myyntikatteen menetyksiä antamalla tukea kulujen kattamiseen. – 96 prosenttia ravintola- ja matkailualan liiketoiminnasta on kiinni, eikä ole tietoa, milloin toiminta voi alkaa palautua. Business Finlandin koronatukea Jouko Poukkanen kertoo koronakriisissä päätyneensä yhtiökumppaninsa Juha Marjasen kanssa nopeasti siihen päätelmään, että pitää etsiä keinoja lievittää kriisin aiheuttamia vaurioita ja rakentaa tulevaisuuteen uusia palveluja. Sappeen matkailukeskukseen kuuluvat kolme yritystä ovat niiden yritysten joukossa, jotka ovat saaneet Business Finlandilta liiketoiminnan kehittämisavustusta koronakriisin vuoksi. Sappeen rinneravintolat ja Sappeen lomamökit saivat kumpikin avustusta 100 000 euroa, ja hissi- ja välinevuokraustoimintaa pyörittävä Deltarec sai 96 600 euroa. Poukkanen ei liikesalaisuuteen vedoten avaa kehittämishankkeiden sisältöä, mutta kertoo niiden Deltarecissa liittyvän uusiin palveluihin, joilla Deltarec lisää kesäajan toimintaansa. Ravintolatoiminnassa mietitään uusia jakelukanavia ja majoituksessa laajentumismahdollisuuksia. – Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä. Selvitämme nyt, voiko näille uusille palveluille olla meillä markkinaa ja miten eräät asiat ulkomailla toimivat. Tuella ei saa kattaa tappioita Poukkanen huomauttaa, että Business Finlandin kehittämisavustuksella ei saa korvata myynnin menetyksestä aiheutuneita tappioita eikä maksaa toimintaan liittyviä laskuja. Sitä ei saa myöskään käyttää investoinnin rahoittamiseen, vaan ainoastaan kehitystyöhön. Kuitenkin kehittämistyötä seuraa yleensä aina investointi. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi, että jos yritys kehitystyössä suunnittelee muutoksen verkkokauppaansa, tämän muutoksen toteuttaminen on investointi ja raha siihen pitää löytyä yritykseltä itseltään. – Tuesta huolimatta kehityshankkeemme ovat yrityksillemme isoja investointeja ilman, että tietäisimme mitään tulevista myyntituloista. Uusi kehityshanke on mahdollisuus, tai väärin arvioituna se voi tuoda myös suuret tappiot, Poukkanen sanoo. Sappeen yritysten saamat vajaan 300 000 euron tukisummat edellyttävät, että niiltä on löydyttävä kehittämishankkeisiin omaa rahoitusta 20 prosenttia hankkeiden kokonaiskustannuksista. Vaikka Business Finlandin jakamat kehittämisavustukset ovat herättäneet julkisuudessa ankaraa kritiikkiä, Poukkanen ei ole kohdannut sitä Sappeen saamista tuista. – Me olemme aidosti kärsineet koronakriisistä, ja tilanteemme on hyvin kriittinen. Meillä ei tällä hetkellä ole mitään toimintamahdollisuuksia. Matkailuala on syvässä kriisissä ilman omaa syytään. Koululaisten retket lopahtivat Laskettelu ja muut ulkoliikuntaharrastukset joutuvat kilpailemaan netin, pelien, elokuvien, sisäliikuntapuistojen ja monien muiden kanssa ihmisten ajasta. Poukkanen on huolissaan eduskunnan apulaisoikeusasiavaltuutetun lausunnosta, jonka mukaan koulujen retkistä ei saa koitua kustannuksia oppilaille. Poukkasen mukaan ennen linjausta Suomessa tutustui vuosittain 200 000 koululaista lasketteluun, mutta viime talvena määrä oli 10 000. – Meillä se tarkoitti, että 10 000 koululaiskävijää muuttui 1 000:ksi. Pystyimme siksi työllistämään viime talvena arkisin vuokraamossa kausihenkilökuntaa kaksi henkeä, kun aiemmin työllistimme koululaisryhmien sesonkipäivinä seitsemän. Supertalvesta viime talveen Sää ja aurinkoisten talviviikonloppujen määrä vaikuttavat lasketteluharrastuksen suosioon. Jouko Poukkasen mukaan Suomen talvet voi jakaa supertalviin, tosi hyviin, kohtuullisiin, huonoihin ja sitten viime talveen. Kahden vuoden takaisena supertalvena, kautena 2017–2018, Sappeessa kävi 120 000 asiakasta. Huonona viime talvena heitä kävi 70 000. Poukkanen on havainnut, että talvissa vaikuttaa olevan seitsemän vuoden kierto: yksi oikein hyvä lumitalvi, kolme kohtuullista ja kolme huonoa. – Se aika, jona talvi tehdään, on selkeästi lyhentynyt. Siksi meidän on oltava innovatiivisia ja luotava hiihtokeskuksesta houkutteleva. Yrittäjän ei pidä ajatella, että ”ei tänne kukaan tule”.