Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Moron luontotohtori: Sammaleläin näytti mömmöltä

Moron luontotohtori Tomi Kumpulainen vastaa jälleen Moron lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tällä kertaa onkin käsittelyssä monta mielenkiintoista tapausta sammaleläimistä perhosiin. Lukija kysyy: Hei luontotohtori, mikähän kasvi tai eläin on kuvassa. Teimme viime kesänä epämiellyttävän löydön Kohmalanjärvestä rantaa/kaislikkoa siivotessamme. Kaikissa kortteen varsissa oli kyseistä mömmöä. Mielenkiinnolla odotamme vastaustasi. Susanne ja Maija Ylöjärveltä Luontotohtori vastaa: Kasvien varsista löytyvä kasvusto kuuluu sammaleläinten yhdyskunnalle tai runkokunnalle, kuten niitä kutsutaan. Nämä runkokunnat koostuvat yksittäisistä pienistä eliöistä, jotka voivat lisääntyä itsenäisesti, mutta toimia myös yhteistyössä vähän kuten korallisyhdyskunnat. Nämä ovat ilmeisesti Plumatella-suvun sammaleläimiä, joita on meillä ainakin kolme lajia. Määritys voisi tapahtuma mikroskoopilla elävästä näytteestä. Sinällään näistä ei ole ihmiselle vaaraa tai haittaa. Ne syövät vedessä vapaasti veden virtauksen mukana liikkuvia planktoneliöitä, ja niiden runsas esiintyminen voikin kertoa järven suuresta planktonmäärästä. Nuo vesikasveihin kiinnittyneet yhdyskunnat ovat viimevuotisia ja kuolleita. Haluan lähettää kiitokset sammaleläinten määritysavusta Pirkanmaan ely-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoille. Lukija kysyy: Mikä tämä on? Arvioin pituudeksi noin 50 millimetriä. Oli Hämeenkyrössä omakotitalon pihamaalla. Tuula Luontotohtori vastaa: Kyseessä on suursukeltaja (suvusta Dytiscus), joita on meillä viisi lajia. Niistä jättisukeltaja on vähän eri näköinen, mutta loput ovat varsin saman näköisiä eikä niitä useinkaan voi varmuudella tunnistaa lajilleen ilman vatsapuolen rakenteiden tarkastelua. Kuvassa näkyy vain selkäpuoli. Lajeista kaksi tai kolme on kuitenkin Pirkanmaallakin yleisiä. Niitä näkee aika harvoin, sillä ne uivat suuren osan ajastaan vedessä hengittäen mukanaan kuljettamansa ilmakuplan happea. Ne osaavat kuitenkin myös lentää, ja voivat siten tarvittaessa vaihtaa asuinlampea tai -järveä ravintotilanteen niin vaatiessa. Suursukeltajat ovat petohyönteisiä, jotka nappaavat ruuakseen muita vesien pieneläimiä kuten vesihyönteisten toukkia. Lukija kysyy: Hei! Olimme ystäväni kanssa ulkoilmaan lähdössä, kun Kaupissa törmäsimme pariskuntaan, jotka ihailivat perhosta talon seinällä. Perhonen oli kuulemma riikinkukkokehrääjänaaras ja ilmeisen harvinainen. Pariskunnalla ei ollut kameraa matkassa, joten nappasin kuvan ja sain tehtäväkseni lähettää sen luontotohtorille. Perhosen löysi Matti, joka on ilmeisesti luontotohtorille tuttu. Kevätterveiset häneltä tämän kuvan kera! Marika Luontotohtori vastaa: Hyvä kuva, ja kyllä se nimenomaan riikinkukkokehrääjän naaras on. Koiras on enemmän oranssin sävyinen samoilla kuvioilla, ja pienikokoisempi. Riikinkukkokehrääjä on aina mukava löytö, ei huippuharvinaisuus mutta ei nyt kaikkein yleisinkään perhonen. Sitä näkee suhteellisen harvoin, sillä vain koiras lentää päivällä ja niin kovaa vauhtia, ettei sitä juuri lennosta pääse määrittämään. Sen nopean lennon taustalla onkin juuri naaraiden etsintä. Naaras nimittäin erittää iltapäivällä houkutustuoksua, feromonia, jonka avulla koiras voi löytää naaraan jopa kilometrien päästä. Naaras puolestaan lähtee lennolle vasta parittelun jälkeisenä yönä, muniakseen pajun, mustikan tai jonkun muun ravintokasvin varsille. Aikuinen riikinkukkokehrääjä ei syö mitään, eli se ei käy kukilla. Moron luontotohtori Tomi Kumpulainen on Tampereen luonnontieteellisen museon amanuenssi, joka vastaa lukijoiden luonnonilmiöitä koskeviin kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksen ja kuvan osoitteeseen moro@aamulehti.fi.