Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

F1 löysi koronaviruksesta pelastuksen – ”lajin DNA:n” tuhoaminen tarjoaa niin paljon hyvää, ettei sen kanssa tule arkailla

Kun koronavirus on lopulta kukistettu ja (urheilu)maailma palaa takaisin normaaliin päivärytmiin, voi F1-varikko näyttää kovin erilaiselta. Useat tallit ovat ilmaisseet syvän huolensa tulevaisuutensa puolesta. Jo ennen pandemian luikertelemista myös maailmantaloutta nakertamaan monien tiimien päänvaivana oli formuloiden täysin käsistä karannut kulurakenne. Konkurssit kolkuttelivat turhankin monen kilpatallin varikonoviin. Samaan aikaan kun Mercedes, Ferrari ja Red Bull sysäävät F1-tiimeihinsä kukin vuodessa yli 400 miljoonaa, räpiköivät pienimmät tallit kauden läpi reilulla sadalla miljoonalla. Kärkikolmikko erottuu resursseiltaan selvästi muusta joukosta. Ihmetteleekö joku vielä, miksi keskikastista ei pahemmin nousta palkintopallille? Kulukaton integroiminen osaksi F1-sarjaa oli yksi tulevan kauden 2021 sääntömuutospaketin parhaista päätöksistä. Kannatettavaa on myös tallien halu laskea sitä nykytilanteessa entisestään alun perin suunnitellusta 175 miljoonasta dollarista. Tässä tilanteessa on kuitenkin kerrankin syytä pysähtyä hetkeksi miettimään rikkaimpien kohtaloa. Jos kulukatoksi saataisiin nuijittua läpi vaikkapa 150 miljoonaa, pitäisi Ferrarin karsia kulujaan kaksi kolmasosaa (miinus kulukaton mahdollistamat porsaanreiät). Toimintaa supistaessaan talli joutuisi antamaan potkut useille työntelijöilleen. Tässä vaiheessa Italian valtionjohto ja EU puuttuisivat varmasti peliin. Kulut täytyy ajaa alas hallitusti ja vähitellen, ei satoja työntekijöitä kerralla kortistoon sysäten. Red Bullin tallipomo Christian Horner kertoi the Guardian -lehdelle omat mietteensä sarjan tulevaisuudesta. Horner väläytti ratkaisuksi keinoa, mihin kajoamista on pidetty formulapiireissä lähes pyhänä. Ideassa on paljon järkeä. Horner ehdottaa pienemmille talleille mahdollisuutta ostaa kalustonsa suuremmilta toimijoilta. Näin ollen pienemmän budjetin tallien ei tarvitsisi tuhlata rahaa kalliiseen auton kehitystyöhön, vaan he voisivat ostaa kaluston valmiina, keskittyen vain kisatoimintaan. Formulapuritaaneille tämä on kauhistus. Lajin DNA:n vastaista! Paitsi että ei. Takavuosikymmeninä ei ollut mitenkään ihmeellistä, että tallit ostivat kalustoa ”talon ulkopuolelta”. DNA on myös siinä mielessä jännä asia, että se muuttuu ja kehittyy ajan saatossa. Tämä pätee sekä biologiaan että autourheiluun. Aikoinaan turvavyöt eivät saaneet olla missään nimessä osa moottoriurheilua. Myöhemmin vastustusta ovat herättäneet käytännössä kaikki uudistukset. Harva tuskin haluaisi enää nähdä, saati ajaa, vyötöntä formulaa. Ajatus kaluston ostamisesta ulkopuoliselta taholta toisi kaivatun piristyksen lajin nykytilanteeseen. Williams ei päässyt oman autonsa kanssa viime kaudella mihinkään, mutta mitä jos sillä olisi ollut varaa ostaa Mercedeksen auton runko? Kehitystyön puuttuessa autolla olisi tuskin ajettu mestaruuksista, mutta ainakin talli olisi voinut vääntää muiden tallien kanssa keskikastissa. Ostomahdollisuus kasvattaisi myös takuulla lähtöluetteloa. Nykyinen kymmenen tallin ja 20 auton sarja kaipaa kipeästi muutamaa lisäystä. 24 tai jopa 26 autoa toisi kisoihin lisää vipinää, minkä lisäksi nuoremmille kuljettajille avautuisi paremmin näytönpaikkoja. Enemmän toimintaa = myyvempi tuote = enemmän rahaa. Nyt mahtaa jo Liberty Mediakin kiinnostua. Ennen kuin Mersu ja Ferrari voivat viritellä F1-autojensa verkkokauppaa, on syytä lausua idean varoituksen sanat. FIA:n täytyy olla tarkkana miettiessään, pitäisikö ostomahdollisuutta jotenkin säännöstellä. Jos kaikki ostaisivat autokseen Hopeanuolen muuttuisi sarja yksityyppiluokaksi. Mitä seurauksia sillä olisi? Asiakastallin haaliminen avaa myyvälle osapuolelle mahdollisuuden valjastaa itselleen ”sateliittitalli”, joka on täysin isompansa talutusnuorassa. Läpikotaisin poliittisessa formulamaailmassa tällaisilla asioilla on valtava merkitys. Ei tämä toki mikään uusi asia ole. Tälläkin hetkellä Mercedes ja Ferrari käyttävät valtaa voimanlähteitään käyttäviin talleihin. Red Bull ja Toro Rosso ovat oma lukunsa. Ferrarin ja Sauberin liitto 1990-luvun lopussa on myös vanhempien formulafanien muistissa. Ideassa on paljon hyvää, kunhan sudenkuopat vältetään. Järkevintä olisi sallia suurempi (tai rajoittamaton) budjetti talleille, jotka valmistavat autot itselleen ja muille. Näin ollen nykytalleista hyvät fasiliteetit omaavat McLaren ja Renault kokisivat oman auton rakentamisen houkuttelevana vaihtoehtona, kun taas pienemmät Racing Point, Williams ja Haas näkisivät parempien tulosten olevan saavutettavissa ostokalustolla. Lisäporkkanana auton rakentamiseen itse voitaisiin luoda sääntöjä, jotka hillitsevät ostoauton kehitystyötä. Ei niin väkevästi että autot olisivat kilpailukyvyttömiä, mutta tarpeeksi, jotta niillä ei ostettaisi automaattista oikotietä onneen. Paremman kilvanajon tuottaminen, uusien tallien mukaan saaminen ja kestämättömän kulurakenteen korjaaminen ovat mahdollisia tällä muutoksella. Kyse on enää siitä, uskaltaako F1 ottaa askeleen muutoksen tiellä?