Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mielenosoitukset ovat jatkuneet Hongkongissa jo vuoden – "Ne tulevat runnomaan tämän läpi, tapahtui mitä tahansa"

Huudot ja banderollit vaativat demokratiaa. Satojentuhansien ihmisten mielenosoituksiksi paisuneet protestit ovat jatkuneet Hongkongissa nyt vuoden. Tähän mennessä niiden vaikutus on näkynyt konkreettisesti lähinnä ajoittaisina liikenteen pysäyttämisinä ja koulujen sulkemisina, mutta nyt ne ovat raivostuttaneet idän jättiläisen. Kiina on säätämässä turvallisuuslain, joka vaientaa kaiken poliittisen kritiikin ja tekee Hongkongista käytännössä tavallisen kiinalaiskaupungin. Sensuuria vastaan, demokratian ja autonomian puolesta Protestit alkoivat, kun Hongkongiin oltiin säätämässä vuosi sitten lakia, joka olisi mahdollistanut kiinalaisten vankien luovuttamisen Manner-Kiinaan. Toisinajattelijoiden vaientamisena nähty lakialoite sai aikaan satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksen. Hongkongin päättäjät vetivät lain takaisin, mutta mielenosoitukset jatkuivat silti. – Maito oli jo kaatunut pöydälle. Kysymyksessä ei ollut enää lakiesitys vaan Hongkongin autonomia ja erityisesti se, että saisivatko hongkongilaiset itse valita omat johtajansa suorilla vaaleilla, Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa sanoo. Tällä hetkellä näin ei ole. Peking käytännössä nimittää sekä Hongkongin hallintojohtajan että ison osan sen lakia säätävästä kokouksesta. Hongkong on ollut Kiinan autonominen osa vuodesta 1997 lähtien. Silloin sovittiin, että Hongkongissa säädetään valtion turvallisuutta koskeva laki, Hongkongin itsensä toimesta. Vuonna 2003 tätä yritettiin, mutta silloin miljoona hongkongilaista lähti osoittamaan mieltään ja esitys vedettiin pois. Turvallisuuslailla Kiina nappasi Hongkongin valtuudet itselleen Nyt Kiinan kärsivällisyys loppui. Edellisessä kokouksessaan Kiinan kansankongressi päätti valtuuttaa oman komiteansa laatimaan ja hyväksymään turvallisuuslain. Tässä vaiheessa siitä on hyväksytty hyvin yksityiskohtainen ponsi. Professori Paltemaa pitää erittäin todennäköisenä, että se tullaan hyväksymään ja laki laatimaan. – Sanoisin, että on 100-prosenttisen varmaa, että se menee läpi. Kaikki tällaiset lakialoitteet ovat aina menneet läpi, koska ne ovat kommunistisen puolueen omia aloitteita. Ne tulee runnomaan tämän läpi. Tapahtui mitä tahansa. Hongkongin väestö on jakautunut selkeästi Kiina- ja Hongkong-mielisiin. Turvallisuuslaki alkaa vaikuttaa myös ennaltaehkäisevästi, itsesensuurin lisääntymisenä. Esimerkiksi BBC:hen verratun Hongkongin tv- ja radioaseman (RTHK) suosittu viikoittainen ja satiirinen ajankohtaisohjelma lopetettiin ja sen toimittajat nousivat kanavajohtoa vastaan syyttäen tätä sensuurista. – Tällaista turvallisuuslaista seuraa. Keskushallinto haluaa itsesensuuria, ettei lakia todella koskaan tarvitse käyttää. Tavoite on, että hongkongilaiset "tajuaa" itse, että mistä saa ja mistä ei saa puhua. Hongkongissa on tähän asti ollut Manner-Kiinaan verrattuna hyvinkin vapaa media, mutta nyt jopa kriittisessä englanninkielisessä South China Morning Postissa on ollut nähtävillä itsesensuuria. Kiina tulee sanelemaan sen miten Hongkong makaa Hongkongin itsenäinen oikeuslaitos on ollut sen autonomian kulmakivi. Kiina taas on "yksi maa, kaksi järjestelmää"-periaatetta vastaan. Turvallisuuslailla se puuttuu Hongkongin oikeusjärjestelmän itsenäisyyteen. Mikäli lakia tullaan tulkitsemaan Manner-Kiinan puolelta, tultaisiin sitä Paltemaan mukaan tulkitsemaan hyvin mielivaltaisesti. Mikäli sanotaan, että se jäisi Hongkongin tuomioistuimen itsensä päätettäväksi, on Kiina vaikuttamassa myös niihin tuomareihin, jotka lakia tulkitsevat. Joka tapauksessa ohjaksissa on Kiina. Siinä missä Suomen autonomia oli aikoinaan Venäjän keisarin armosta annettu, on Hongkongin autonomia Pekingin ja kommunistisen puolueen pääsihteerin armosta (ja joistain kansainvälisistä sopimuksista) annettu - ja myös pois otettavissa. Turvallisuuslailla Hongkong puristetaan Kiinan rautanyrkkiin ja Kiina tulee jatkossa sanelemaan sen, miten Hongkong makaa. – Näin se on juuri pelättävissä. On vahvoja perusteita pelätä, että turvallisuuslakia pystyttäisiin käyttämään kriittisten äänten, mellakoiden ja separatististen vaatimusten vaientamiseen. Varmasti on jo valmiiksi katsottu, että ne pahimmat itsenäisyysaktivistit tullaan saattamaan lain piiriin, Paltemaa sanoo. Hongkongin erityishallintoalueesta ollaan nyt tekemässä osa Kiinaa, kaupunki muiden kiinalaisten kaupunkien joukkoon. – Keskusvallan silmissä Hongkong on vain yksi kiinalainen kaupunki, jolla on ärsyttävistä, historiallisista ja kolonialistisista syistä tällaisia erioikeuksia, joita keskusvalta ei koe itselleen hyödylliseksi. Se ei jaksanut odottaa vuoteen 2047 asti, jolloin tämä sopimusjärjestelmä voitaisiin purkaa laillisesti. Se haluaa toimia nyt.