Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tamperelaispariskunta nukkuu joka vuosi 50 yötä moottoriveneen kannen alla Näsijärvellä – Tällaista on elämä kelluvassa kesämökissä: ”Lueskellaan ja lötkötellään”

Näsijärven pinta häikäisee, se on tyyni. Radiosta soiva suomipoppi kuuluu hurinan läpi vaimeasti, kun moottorivene ajaa saareen. Tulee hiki. 12-vuotiaan Lolan turkkia pitää kastella suihkepullolla, jotta koiran olo ei olisi tukala paahteessa. – Ei täällä aina ole näin lämmin. Toukokuussa tuli lunta, kun oltiin kalassa, Jarkko Viitanen muistelee. Veneen määränpää on Ruovedellä sijaitseva Hirsisaari, jonne on Muroleen kesäkahvilasta muutama kilometri matkaa vesiteitse. Tamperelaiset Jarkko ja Taina Viitanen viettävät saaren rannassa juhannusta tänä vuonna, niin kuin monesti ennenkin. Historialliset maisemat vilistävät ohi yllättävän vauhdikkaasti. Tampereen Naistenlahden laiturilta ajaa Muroleeseen suunnilleen yhtä nopeasti veneellä kuin autolla. Täällä on kalastettu ja uitettu tukkeja, ja tänne jo vanhat tehdastyöläiset ovat tulleet rentoutumaan. Mökki aalloilla Viitasten harrastus alkoi vähän varkain 80-luvulla, kun he ostivat pienen moottoriveneen yhdessä kavereiden kanssa. Sitä seurasi paatti toisensa perään, ja lyhyet eväsretket vaihtuivat kesänviettoon vesillä lasten ja koirien kanssa. Ensimmäiset veneet olivat nykyistä hitaampia. Donnaksi ristityllä matkaveneellä on mittaa lähemmäs yhdeksän metriä, ja siellä on monia niistä lisävarusteista, jotka kummastuttivat pariskuntaa aluksi. Ruoka säilyy jääkaapissa, ja lämmittimen avulla siellä voi yöpyä pakkasöinäkin. Yleensä venettä ohjataan yläkannella, missä on kaksi nahkapehmusteista penkkiä, joiden juurella koira makoilee tottuneesti. Viitasten kelluva kesäasunto on käytännössä aika lähellä mökkiä. Ensinnäkin se on pieni, mutta sieltä löytyy kaikki tarvittava. Vettä saa järvestä tai säiliöstä. Kannen alla on isompi ja pienempi makuutila, pieni keittiö ja vessa. Takaosa on käytännössä terassi, jolle voi vaikka kattaa aamupalan. Toisekseen ranta on aina lähellä, kun haluaa pulahtaa veteen viilentymään. Toisin kuin mökillä, veneellä voi tietysti helposti vaihtaa maisemaa. Niin Viitaset myös tekevät. Ison osan ajasta se on kuitenkin laiturissa juuri tässä, Hirsisaaren rannassa. Siinä on yksi Tampereen Veneseuran tukikohdista, ja Jarkko Viitanen on seuran kommodori eli puheenjohtaja. Tukikohta on jäsenten käytössä ja isolta osin talkoovoimin pystytetty. Siellä on muun muassa kesäkeittiö ja sauna, joka lämpenee harva se ilta, sillä saaressa on vilkkaimpaan loma-aikaan, juhannuksesta elokuuhun, lähes aina joku. – Silloin on harvinaista, että täällä ei ole ketään, Jarkko Viitanen sanoo. Usein laiturissa on puolenkymmentä venettä. Juhannuksena veneitä on helposti tuplamäärä. 50 yötä veneessä Viitaset kertovat nukkuvansa veneessä reilut 50 yötä vuodessa. Jos on kuulaita syyspäiviä, kausi voi jatkua ainakin syyskuuhun, ja joskus sulassa järvessä on ajettu joulun allakin. Vaikka molemmat ovat vielä töissä, Viitasten Donna-veneessä on nukuttu jo 17 yötä tänä keväänä. Se laskettiin vesille poikkeuksellisen aikaisin, vappuaattona, jolloin Muroleen kanava aukesi. – Kanavavahdin mukaan olimme ensimmäisiä siitä meneviä. Vene vaatii laittamista ja yhteistä tukikohtaa pitää hoitaa. Pääasiassa kelluvalla kesämökillä otetaan kuitenkin rennosti. – Lueskellaan ja lötkötellään, Taina Viitanen nauraa. – Höpötellään muiden kanssa ja touhuillaan omiamme. Lämmitetään saunaa ja grillataan. Kesänvietto yhteisessä tukikohdassa on yhteisöllistä, sillä vuosien aikana omien seurojen jäsenet ovat tulleet tutuksi. Venenaapurien kanssa tiedetään yleensä, kuka on menossa ja tulossa milloinkin, ja nytkin laiturissa on tuttu vene. Pekka ja Saila Mäkinen viettävät myös lähes koko kesän veneillen, ja ovat tulleet saareen lapsenlapsensa kanssa. Tämä opettelee innokkaasti uimaan rantavedessä, jonka helle on lämmittänyt mukavaksi. Suunnittelematta kesän viettoon Viitaset eivät ole vielä kesälomalla, vaan he ovat vain tulleet aikaisin viettämään juhannusta järvelle. Edessä on vielä yksi työviikko, ja sitten tamperelaispariskunta voi halutessaan pysyä kaupungista loitolla viikkokausia. Yleensä kesä kuluu suurimmaksi osaksi juuri Hirsisaaressa. Sieltä on helppo lähteä kauemmas ylävesille, ja yleensä öitä tulee vietettyä myös satamissa esimerkiksi Virroilla tai Ruovedellä. Luonnonsatamissa he eivät leiriydy enää niin paljon kuin joskus ennen. – Kai se mukavuudenhalu on vienyt voiton. Satamissa on usein suihkut ja saunat. Toisaalta mikään ei ole poissuljettua, sillä veneilykesää ei tarvitse suunnitella liikaa. Jos tulee idea lähteä jonnekin, voi vain käynnistää moottorin. Viitaset ovat mukana Tampereen Navigaatio- ja Veneseurojen toiminnassa. Heidän mukaansa seura-aktiivit ovat pääasiassa viisissä-kuusissakymmenissä. – Matkaveneily on vähän ukkoutunut. Nuoret tekevät viikonloppumatkoja, Jarkko Viitanen arvioi. Veri vetää vesille Viitasten veneellä on ajeltu myös Saimaalla, Pyhäjärvellä ja Ahvenanmaalla. Talvella Viitaset usein suunnittelevat, että vene ajettaisiin muille vesille, mutta yleensä kesä kuluu Näsijärvellä. Siitäkin on ollut puhetta, että veneestä luovuttaisiin. – Välillä olemme miettineet, olisiko mökki kiva, Taina Viitanen paljastaa. – Mutta täällä on pienoiskoossa kaikki tarvittava. Ja osaisiko sitä olla sitten vain yhdessä paikassa? Pitäisikö koko ajan kutsua ihmisiä kylään? Pariskunnan mukaan pitkän talven jälkeen tekee kuitenkin mieli tutulle järvelle tuttujen ihmisten pariin. Siellä on veneilykulttuuria, hyvät reitit ja syvät vedet. – Kesä on loppujen lopuksi niin lyhyt, ettei täältä juuri malta lähteä. Onhan järvellä idyllistä. Kun moottori sammuu ja keskustelu hiljenee, ääniä ei juuri kuulu. Vastaantulevista veneistä vilkutetaan. Paahtavan päivän jälkeen saunan piipusta nousee savua: uimaharjoitukset ovat ohi, ja venenaapurit aikovat paistaa lättyjä iltapesun jälkeen.