Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tämä tankkeri-iskuista tiedetään nyt: Yhdysvallat on syyllisensä päättänyt, mutta tärkein kysymys vaivaa – Mikä olisi Iranin motiivi?

Torstaina Omaninlahdella räjähti. Kahden tankkerialuksen kerrottiin joutuneen hyökkäyksen kohteeksi. Aluksi puhuttiin torpedoista, mutta pian selvisi, että alusten kyljissä oli kiinni räjähteitä. Räjähdykset eivät vaatineet kuolonuhreja. Yhdysvallat ilmoitti pian iskujen jälkeen olevansa varma, että Iran on syyllinen. Aluksi Valkoinen talo ei tarjonnut väitteen tueksi todisteita, mutta perjantaina maan armeija julkaisi videon . Yhdysvaltojen mukaan rakeinen video näyttää, kuinka Iranin sotilaat ottavat räjähtämättömän magneettimiinan irti tankkerin kyljestä. Ilmeisesti video olisi kuvattu Yhdysvaltojen vakoilukoneesta. Tänään lauantaina Yhdysvaltojen viranomaiset kertoivat CNN:lle , että Iran olisi ampunut ohjuksen kohti amerikkalaisten lennokkia vain tunteja ennen tankkerihyökkäyksiä. Iran on yksiselitteisesti kieltänyt osallisuutensa tankkeri-iskuihin. Yhdysvallat kiristänyt korkkiruuvia Viime keväänä Yhdysvallat vetäytyi yksipuolisesti Iranin ydinsulkusopimuksesta ja asetti maalle uudestaan pakotteita, joita BBC kuvailee USA:n ulkopoliittisen historian aggressiivisimmiksi: Ne kohdistuivat Iranin öljykauppaan, energiatuotantoon, laivaliikenteeseen sekä pankki- ja vakuutusalaan. Sen jälkeen maiden välit ovat vain jatkaneet kiristymistään. Esimerkiksi tänä keväänä Yhdysvallat lakkautti kaikki poikkeusluvat , joiden avulla jotkin valtiot ovat edelleen saaneet ostaa öljyä Iranilta. Lisäksi sota-alusten lähettäminen Persianlahdelle, Iranin vallankumouskaartin julistaminen terroristiorganisaatioksi ja pakotteiden asettaminen yhä uusille teollisuudenaloille ovat kaikki merkkejä Valkoisen talon pyrkimyksistä ahdistaa Iran maan takaisin neuvottelupöytään. Tähän saakka Iran on kuitenkin pysynyt järkkymättömänä. Maa kuin viilipytty Ainakin tähän saakka Iranin vastaus Yhdysvaltojen pelkkään porkkanaan perustuvaan ulkopolitiikkaan on ollut BBC:n mukaan viileä, ” strateginen kärsivällisyys ”. Vaikka presidentti Hassan Rouhani vertasi pakotteiden puristuksessa pyristelevän Iranin oloja sota-ajan kärsimyksiin, maan johto on toistellut mantraa , jonka mukaan se ei ole sotajalalla tai aikeissa lähteä hyökkäykseen. New York Times kirjoitti vielä kuukausi sitten, että Iranin taipuminen painostuksen alla näyttää epätodennäköiseltä. Iranin on epäilty purevan hammasta ja toivovan, että tie neuvottelupöytään aukeaisi Yhdysvalloissa 2020 presidentinvaaleissa mahdollisesti vaihtuvan johdon myötä. Tosin tämän taktiikan aika saattaa olla lopussa. Iranin rooliin syntyi tänä keväänä särö, kun se ilmoitti jatkavansa uraanin rikastamista , ellei sitä ryhdytä suojaamaan Yhdysvaltojen pakotteilta. Jos Iran todella on torstaisten tankkeri-iskujen takana, maan strategiassa on tapahtunut toukokuisesta kannanotosta huolimatta raju suunnanmuutos. BBC muistuttaa , että maan kaikkien instituutioiden – niin vallankumouskaartin kuin johtaja Ajatollah Khameneinkin –olisi ollut suostuttava tähän poliittiseen U-käännökseen. Mikä olisi motiivina? Jos Iran todella muutti strategiansa ja hyökkäsi alusten kimppuun Hormuzinsalmella, se on ottanut valtavan riskin Yhdysvaltojen ärsyttämisessä. Valkoisen talon tehotiimi presidentti Donald Trump ja turvallisuusneuvonantaja John Bolton ovat suoltaneet Iranille uhkauksia tuon tuosta. Jos Iran todella on lähtenyt aggressiivisen vastarinnan tielle, tilanteen eskaloituminen täysimittaiseksi sodaksi vaikuttaa aiempaa todennäköisemmältä. Se ei ole uhkapeli, johon Iran lähtisi kevyin kengin, BBC muistuttaa. Vaikka harva uskoo että Washington saati Teheran olisi valmis täysimittaiseen konfliktiin, mahdollisuus tilanteen eskaloitumiseen ”vahingossa” on aiempaa suurempi, kirjoittaa Washington Post . Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen kommentoi Iltalehdelle Iranin mahdollisia motiiveja hyökkäyksen takana. Jos iskujen takana todella olisi ollut Iran tai joku sen kätyrijoukoista, Sinkkosen mukaan kyseessä olisi maan keino osoittaa, että se pystyy vastaamaan Yhdysvaltojen maksimaalisen painostuksen politiikkaan asymmetrisilla toimilla. – Tämä voitaisiin lukea jonkinlaisena pyrkimyksenä saada USA tekemään myönnytyksiä, Sinkkonen sanoo. – Yleisen epävarmuuden luomisen ajatuskonstruktio on, että sillä saataisiin jotain helpotusta nykyiseen tilanteeseen tai ainakin vaikeutettaisiin Yhdysvaltojen ja mahdollisesti sen alueellisten liittolaisten toimintaa. Lähteet: Al Jazeera, BBC, New York Times, Reuters, Washington Post