Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronakriisissä yli 250 000 suomalaista tekee työtä kaikkien muiden hyväksi – Näin poikkeuksellinen työvelvoite toimii

Suomen hallitus linjasi maanantaina, että Suomi varautuu lisäämään sosiaali- ja terveyshuollon kapasiteettia ja velvoittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattilaisia töihin. Velvoite koskisi muun muassa sairaanhoitajia, lääkäreitä, lähihoitajia, poliiseja sekä hätäkeskuslaitoksen ja pelastustoimen työntekijöitä. On myös huomioitava, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee myös lukematon määrä muita ammattilaisia, kuten esimerkiksi välinehuoltajia, bioanalyytikkoja ja laitoshuoltajia. Kyse on yli 250 000 suomalaisesta. Tällä hetkellä työssä käyviä sairaanhoitajia on yli 70 000. Koulutettuja lähi- ja perushoitajia on noin 160 000. Lääkäreitä on yli 20 000. Sisäministeriön laskelman mukaan poliiseja oli viime syksynä noin 7 300. Hätäkeskuslaitoksen työntekijöitä on hieman alle 600, joista hieman alle 500 työskentelee hätäkeskuspäivystäjänä. Pelastustoimen työntekijöitä on noin 6 000. Tavallista enemmän töitä Koskaan aiemmin työvelvoitteen mahdollistavaa valmiuslakia ei ole otettu käyttöön. Kysyimme Julkisten ja hyvinvointialojen liiton johdon neuvonantajalta juristi Keijo Karhumaalta , mitä valmiuslain käyttöönotto näiden ammattilaisten kohdalla käytännössä voi tarkoittaa. Karhumaan mukaan valmiuslailla voidaan poiketa työaikalain ja vuosilomalain määräyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työaikaa voidaan pidentää ja työvuoroja voidaan muuttaa helpommin. Ylityön kohdalla työaikalaissa olevat määräykset voidaan ylittää, ja lepoaikoja voidaan lyhentää. Lomia voidaan perua. Julkisen terveydenhuollon kapasiteettia voidaan hallituksen linjausten mukaan tarvittaessa kasvattaa ottamalla yhteiseen käyttöön yksityisten yritysten kapasiteettia, eli esimerkiksi työvoimaa. Mahdollistaa myös järeän työvelvoitteen Karhumaan mukaan valmiuslain huomattavasti järeämpi keino on työvelvoitteeseen määrääminen. Valmiuslain 95. pykälän mukaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen tartuntataudin aikaansaamissa poikkeusoloissa ”on jokainen Suomessa asuva, jolla on kotikuntalain mukaan kotikunta Suomessa, joka toimii terveydenhuollon alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, velvollinen tekemään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Määräys tällaiseen työhön voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Määräys voidaan uusia kerran” . Karhumaan mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jo valmiiksi terveydenhuoltoalalla työskentelevä voidaan määrätä lain tarkoittamaan välttämättömään työhön. – Huominen asetus paljastaa yksityiskohtaisesti, miten nämä rajataan ja mihin puututaan. Karhumaan mukaan seuraavaksi työvelvoitteen alaisiin otetaan yhteyttä. – Jos sinut katsotaan työvelvolliseksi, niin silloin saat tiedoksiannon ja sinun pitää ilmoittautua työvoimaviranomaisille. Karhumaa uskoo, että velvoite saattaa joiltain osin koskea myös opiskelijoita, ainakin opinnoissaan pitkälle edenneitä, jotka jo työskentelevät terveydenhuollossa. Myös hätäkeskus ja pelastustyöntekijät valmiina Suomen pelastusalan ammattilaisten edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola sanoo, että pelastajat ja ensihoitajat ovat tietoisia mahdollisesta työvelvoitteesta. Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinosen mukaan hätäkeskuslaitoksessa voidaan vastata valmiuslain edellytyksiin lyhentämällä vuorovälejä ja vapauttamalla muissa kuin hätäkeskuspäivystäjän salityössä työskenteleviä vastaamaan hätäpuheluihin. Hätäkeskuspäivystäjät tekevät 12 tunnin työvuoroja. – Kyllä meidän lähtökohta on, että normaaliajan työaikalainsäädäntöä pyritään noudattamaan niin pitkään kuin mahdollista, Heinonen sanoo. Lain mukaan hätäkeskuspäivystäjänä voivat koulutettujen hätäkeskuspäivystäjien lisäksi työskennellä myös poliisit. – Emme kuitenkaan voi sanoa Suomen poliiseille, että nyt tänne töihin. Se vaatii sitten hallintojen välistä yhteistoimintaa, Heinonen sanoo. Päivitys 17.3.2020 klo 18.44: Lisätty lähi- ja perushoitajien lukumäärä sekä tieto siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee myös paljon muita ammattiryhmiä. Päivitetty otsikko. 1. Päiväkodit auki Päiväkodit ja esiopetus pidetään toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhemmille työssäkäynti. Vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, pitävät lapset kotona. 2. Koulut kiinni Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus keskeytetään. Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1–3. luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin. 3. Etäopetusta Lähiopetuksen sijaan kaikkien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen. 4. Yo-koe tehdään Ylioppilastutkinnon kokeet toteutetaan 13.3.2020 julkaistussa tiivistetyssä aikataulussa 23.3.2020 mennessä huomioiden terveysviranomaisten antamat määräykset. 5. Enintään 10 henkeä Rajoitetaan julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. 6. Tiloja suljetaan Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja –paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin. 7. Vierailuja kielletään Kielletään vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä. 8. Vain erityistapauksessa vieraillaan Kielletään ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa pois lukien tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla. 9. Etätöitä lisää Julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat. 10. Yli 70-vuotiaat miltei karanteeniin Toimintaohjeena yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan (karanteenia vastaavat olosuhteet), poislukien kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset luottamushenkilöt. 11. Lisätään sote-kapasiteettia Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti vähennetään kiireetöntä toimintaa. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Samaan aikaan joustetaan lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista. 12. Lisää testausta Kasvatetaan korona-testauskapasiteettia. THL tukee alueita tältä osin. 13. Lomia palaa Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. 14. Työvelvoite ammattilaisille Varaudutaan velvoittamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin. 15. Liikkumista voidaan rajoittaa Ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran vuoksi. 16. Rajat kiinni Kansanterveyden ja terveysturvallisuuden vuoksi aloitetaan valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi pikaisella aikataululla kansainvälisiä velvoitteita noudattaen. Keskeytetään matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen niin pian kuin mahdollista, lukuun ottamatta Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden paluuta. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön työssäkäynti ja muu välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu normaalisti. 17. Ulkomailta karanteeniin Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. 18. Pitkä poissaolo Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa. 19. Puolustusvoimat valmiina Puolustusvoimat turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden kaikissa tilanteissa. Muita viranomaisia valmistaudutaan tukemaan tarpeen mukaan.