Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Rasismin perinnöstä yritetään päästä eroon hävittämällä ja sotkemalla orjuuteen kytkeytyvät patsaat – Näihin asioihin patsaiden henkilöt syyllistyivät

Kuluneen kuukauden aikana protestoijat ovat hävittäneet Yhdysvalloissa ja Euroopassa patsaita, joihin ikuistetuilla ihmisillä on kytkös orjuuteen. Teoksia on kaadettu, sotkettu tai niiltä on viety pää. Joissakin tapauksissa viranomaiset ovat suojelleet patsaita tai päätyneet poistattamaan ne näkyviltä oma-aloitteisesti. Britannian pääministeri Boris Johnsonin mukaan muistomerkkien poistaminen olisi historian vääristelyä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoo, että Ranskassa ei luovuta siirtomaa-ajasta kertovista teoksista. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on luvannut panna patsaiden kaatajat vankilaan. Black lives matter -protestiliike ja patsaiden hävittämisaalto saivat alkunsa, kun valkoinen poliisi surmasi mustan George Floydin tukehduttamalla 25. toukokuuta pidätyksessä Minneapolisissa. Rasismista muistuttavien hahmojen riisuminen jalustalta yhteisvoimin on konkreettinen teko, joka tekee eriarvoisuuden hävittämisen näkyväksi. Yhdysvalloissa konfederaatiojohtajien muistomerkkejä kritisoitiin ja poistettiin jo ennen uusinta protestiaaltoa. Puuvillapelloista elänyt etelä taisteli orjuutuksen puolesta 1800-luvulla. Mihin patsaihin ikuistetut ihmiset aikoinaan syyllistyivät? Charles Linn Merikapteeni Charles Linniä esittävä veistos Birminghamissa Alabamassa kaatui jo toukokuussa. Ensin se spreijattiin ja sen jälkeen kaadettiin köysillä. Aluksi protestoijat yrittivät hajottaa samasta puistosta myös konfederaation sotilaiden ja merimiesten muistomerkin siinä onnistumatta. Kaupungin pormestari Randall Woodfin hävitti lopulta 16-metrisen monumentin protestoijien puolesta. Osavaltionsyyttäjä nostaa kaupunkia vastaan syytteen monumentin hävittämisestä, mihin Woodfin on kommentoinut haluavansa vain päästä yli kaupunkia repivistä erimielisyyksistä. Linn (1814-1882) on Suomen näkökulmasta kiinnostava, sillä hän syntyi Pohjalla Suomen suuriruhtinaskunnassa. Hänen nimensä oli alun perin Carl Sjödahl . Birminghamin perustajiin kuuluva Linn sai 2,5-metrisen pronssiveistoksen nimeään kantavaan puistoon seitsemän vuotta sitten. Hän asettui Mudtown-nimellä tunnettuun kaupunkiin sisällissodan jälkeen vuonna 1871, perusti sen ensimmäisen pankin ja rakennutti ensimmäisen kolmekerroksisen kerrostalon. Sisällissota oli tuolloin jo ohi. Menestyksekästä kauppiaan uraa Montgomeryssä tehnyt Linn tuki sodassa konfederaatiota kuljettamalla vanhimman poikansa kanssa puuvillalasteja meritse Britanniaan ja Kuubaan kultaa ja muita tarvikkeita vastaan. He jäivät kiinni, joutuivat sotarikostuomioistuimeen ja vankilaan, josta vapautuivat sodan jälkeen. Linn vauhditti siirtolaisuutta Suomesta rekrytoimalla kotimaasta Birminghamiin kymmeniä työntekijöitä Suomesta. Ennen kuolemaansa Linn edisti yleisten viheralueiden rakentamista ja niiden käytön sallimista. Ulysses S. Grant Entisen presidentin Ulysses S. Grantin (1822–1885) patsas San Franciscossa ei säästynyt, vaikka hän johti Yhdysvaltojen sisällissodassa pohjoisen joukot voittoon etelävaltioita vastaan ja ajoi presidenttinä lakeja, jotka tukahduttivat mustia terrorisoineen Ku Klux Klanin toiminnan. Satojen protestoijien joukko kaatoi patsaan viikko sitten perjantaina, jolloin Yhdysvalloissa vietettiin viimeisten orjien vapauttamisen muistopäivää. Grantin patsas sai kaatua, koska hän oli viimeinen presidentti, joka omisti toisen ihmisen. Vaikka Grantin isä vastusti orjuutta, Grantista tuli avioliittonsa kautta epäsuora orjien omistaja. Hänen vaimonsa Julia Grantin perheellä oli orjia, ja Grant johti perheen maatilaa Missourissa, jossa työskenteli kymmeniä orjia. Naimisiinmenon jälkeen Grantille joko annettiin tai hän itse osti suunnilleen itsensä ikäisen William Jonesin . Grant vapautti Jonesin vuonna 1959, ennen sisällissodan alkua. Grant ei myynyt Jonesia eteenpäin, mitä on tulkittu orjuuden vastaisena eleenä. Grant käytti kuitenkin vaimonsa kanssa tilan orjatyövoimaa talonsa rakentamiseen. Grant perheineen muutti vuonna 1860 Illinoisiin, jossa orjuus oli kielletty. Julia Grantin oli luovuttava neljästä orjastaan Julesista , Danista , Johnista ja Elizasta, ja hän teki sen vastahakoisesti. Robert E. Lee Konfederaatiojoukkoja johtaneen kenraali Robert E. Leen (1807–1870) patsas on hallinnut Richmondissa katukuvaa 130 vuotta. Orjia omistaneen Leen pronssiveistos kohoaa 6,5 metriin ja painaa 12 tonnia. Yhdysvalloissa on satoja Leetä esittäviä patsaita. New Orleans poistatti omansa vuosia jatkuneen keskustelun jälkeen vuonna 2017. Charlottesvillessä keskustelu patsaan poistamisesta sytytti samana vuonna väkivaltaisen protestin, jossa äärioikeistolainen James Fields ajoi autolla ihmisjoukkoon ja surmasi ihmisoikeusaktivisti Heather Heyerin . Viime vuonna Virginian osavaltiotuomioistuin päätti, että sotamuistomerkit pysyvät paikallaan. Virginian demokraattikuvernööri Ralph Northam ilmoitti kesäkuun alussa poistattavansa Leen muistomerkin Richmondista. – Patsas on ollut paikallaan kauan. Mutta se oli väärin silloin ja se on sitä nyt. Se saa lähteä, hän perusteli. Piirikunnan tuomioistuin kuitenkin päätti pitää patsaan paikallaan. Viimeistä sanaa patsaasta ei ole sanottu, sillä heinäkuun alussa voimaan tuleva laki antaa paikallishallinnoille valtuudet poistattaa patsaitaan. Lopputulosta odotellessaan protestoijat ovat ottaneet sen ympäristön omakseen. He pitävät sen ympärillä piknikkejä ja nauttivat musiikista. Patsaaseen on heijastettu George Floydin kasvot sekä protestin tunnuskirjaimet BLM. Leen kytköstä orjuuteen on yritetty vähätellä sosiaalisessa mediassa. Lee ei ainoastaan omistanut orjia, vaan myös taisteli oikeudessa saadakseen pitää orjatyövoimaa vaimonsa isän tiluksilla, kertoo AP-uutistoimisto.