Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Me puhumme sähköautoista ja sukupuolesta, mutta kuka enää puhuu teollisuudesta ja niiden työpaikoista?

UPM harkitsee sulkevansa Jämsän Kaipolan paperitehtaan. Jos ja kun aie toteutuu, työpaikkansa menettää 450 ihmistä, ja välillisesti 1 500. UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen avoin kirje herätti vilkkaan keskustelun suomalaisen paperiteollisuuden ja muun teollisuuden kustannuksista. Pesosen mukaan teollisuuden kilpailukykyä rasitetaan liiaksi. Hän nosti tästä esiin kolme esimerkkiä: raskaaseen liikenteeseen kohdistuva dieselvero, teollisuuden sähkövero sekä paperiteollisuuden palkkojen ja työajan kehitys. Pesosen ulostulon virittämä keskustelu juuttui tuohtuneeksi juupas-eipäs -asemasodaksi siitä, ansaitseeko paperiteollisuuden työntekijä liikaa. Toivoisin, että sen sijaan aidosti keskusteltaisiin Pesosen esiin nostamista seikoista ja siitä, pitääkö ja voidaanko niille tehdä jotain. Keskustelu kulkee paljolti sivupoluilla, jos puhutaan vain paperitehtaan työntekijän palkasta, sillä perimmältään Kaipolan tehtaan sulkemisaikeissa on kyse sanomalehtipaperin menekin pysyvästä laskusta maailmalla. Paperitehtaan työntekijän palkasta kiistelyn sijaan pitäisi olla todella kiinnostunut siitä, mitkä ovat Marinin hallituksen –  ja usean sen viime aikojen edeltäjän – pyrkimykset ja teot sen hyväksi, että teollisuudella ja muilla yrityksillä on kaikkineen hyvät syyt asettua, pysyä ja menestyä Suomessa. Miten toteutuu Suomen teollisuus- ja elinkeinopoliittinen linja? Julkisen keskustelun kiinnostuksen polttopisteessä on viime kuukaudet luonnollisesti ollut koronakriisi, ja muut asiat ovat jääneet vähälle huomiolle. Mutta jo ennen koronaakin yhteiskunnallisen kiinnostuksen päähuomio pyöri muissa aiheissa kuin teollisuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyssä ja toimintaedellytyksissä. Me puhuimme ilmastonmuutoksen vuoksi sähköautoista ja lihansyönnistä. Me puhuimme maahanmuuttajista. Me puhuimme muunsukupuolisten oikeuksista ja me too -kampanjasta. Me puhuimme sote-uudistuksesta. Me puhuimme perussuomalaisten suosion kasvusta. Me puhuimme Donald Trumpista . Tärkeitä aiheita kaikki nekin, mutta mopen osalle jäi julkisessa huomiossa se, miten Suomessa turvataan teollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja työpaikat. Kun Marinin hallituksen ilmastokokous päätti alentaa Suomen teollisuuden sähköveroa, sitäkin päätöstä tarkasteltiin enemmänkin ilmastopoliittisesta kuin elinkeino- ja työllisyyspoliittisesta näkökulmasta. Suomi on pieni ja sivussa. Siksi sen on todellakin pidettävä huoli siitä, että se säilyy vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.