Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tampereella terveyskeskukseen joutuu jonottamaan pahimmillaan jopa 42 vuorokautta – hallitus lupaa 7 päivän hoitotakuuta

Tampereella on edessä kova työ saada terveysasemien jonotusajat maan hallituksen edellyttämälle tasolle. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan perusterveydenhuoltoon pitää päästä seitsemässä vuorokaudessa. Hän esitti tavoitteen tiistaina Helsingissä järjestetyssä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman julkistamistilaisuudessa. Esimerkiksi syyskuussa tavoite ei täyttynyt Tampereella kuin yhdellä terveysasemalla. Terveysasemia on yksitoista. Esimerkiksi Hatanpään terveysasemalla jonon mediaani oli 42 vuorokautta, Tammelakeskuksessa 11 ja Mehiläisen Oma lääkärissä keskustassa kaksi vuorokautta. Suurta vaihtelua on myös muissa Pirkanmaan kunnissa. Kiurun mukaan ongelma koko maassa on se, että perusterveydenhuollon sijaan on panostettu erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoitoon on palkattu kymmenvuotisjaksolla vuodesta 2005 alkaen 3 700 lääkäriä, kun terveyskeskuksiin on palkattu 300 lääkäriä. – Ei meno voi näin jatkua. Ihmisiä valuu erikoissairaanhoitoon, päivystys ruuhkautuu ja tehdään paljon ei-kiireellistä hoitoa, Kiuru sanoo. Lääkärien määrä selvitetään Kunnille ja kuntayhtymille luvataan kehittämishankkeisiin valtionavustusta. Ensi vuodelle kokonaispotti on noin 70 miljoonaa euroa. Pirkanmaan osuus on noin 5,9 miljoonaa euroa. Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala sanoo, että rahoitusta haetaan ainakin Pirkanmaan sote-keskuksen kehittämisohjelmaan. Sitä laaditaan parhaillaan. – Etusijalla jonojen purkamisessa on toimintojen kehittäminen. Sen jälkeen katsotaan, paljonko tarvitaan lisää lääkäreitä, Herrala sanoo. Pirkanmaalla selvitetään, minkä verran eri terveyskeskuksissa on lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa hoitotakuun piirissä olevissa tehtävissä. Kysely lähtee terveyskeskuksille tällä viikolla. – Kysymme, paljonko vakansseja on kuluvan vuoden budjetissa, ja mikä oli tilanne lokakuussa, sanoo aluevastuujohtaj a Sari Mäkin en Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Kaupin uraauurtava keskus Sotekeskuksista yritetään tehdä nykyistä houkuttelevampia työpaikkoja. Kiurun mukaan yksi nuorten lääkäreiden unelma on se, että perusterveydenhuollossa voisi tutkia ja kehittää toimintaa. Tähän saumaan istuisi hyvin Kaupin yliopistollinen kehityshyvinvointikeskus. Toimialalla uraauurtavaan keskukseen koottaisiin terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalvelujen lisäksi alan opetusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Mukana olisi myös yrityksiä. – Keskuksessa innovoitaisiin uusia toimintamalleja ja kehitettäisiin uusia ammatteja, sanoo Herrala. Keskus olisi osa Tampereen kaupungin palveluverkostoa, mutta se palvelisi myös koko Pirkanmaata. Kaupin keskuksella pyritään myös siihen, että sen avulla palvelujen tuotantotapoja pystytään uudistamaan siten, että Tampereella pärjättäisiin vähemmällä määrällä terveysasemia suhteessa väkilukuun. Sosiaali- ja terveysministeriö on kolme kertaa hylännyt Kaupin keskusta koskevan hakemuksen. Ministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että Kauppi näyttäisi keskittyvän ensisijassa terveydenhuollon kysymyksiin, mutta sosiaalihuollon "en hahmota olevan mukana". Työstettävässä uudessa hakemuksessa sosiaalihuollon palvelut liitetään tiiviimmin osaksi toimintaa, samoin kolmas sektori. – Toivon, että ministeriössä huomataan Kaupin keskuksen vievän tulevaisuuden sotekeskusideologiaa eteenpäin, Herrala sanoo. Hän menee ensi viikolla ministeriöön esittelemään hanketta. Rinteen hallituksen tavoitteena on peruspalvelujen parempi saatavuus ja 7 vuorokauden hoitotakuu. Yhdeksi keinoksi on esitetty 1 000 lääkärin sijoittamista perusterveydenhuoltoon. Tampereen väestömäärän mukainen osuus olisi 30 lääkäriä. Suunniteltuun Kaupin kehittämishyvinvointikeskukseen tarvittaisiin 16 lääkäriä. Keskus korvaisi ainakin Tammelakeskuksen terveysaseman.