Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tällainen jättikarppi nostettiin järvestä Tampereella – Hoitokalastajille noussut jo tuhansien kilojen saalis

Rehevöityneen Iidesjärven hoitokalastus on yllättänyt. Järvestä on esimerkiksi saatu muutama liki metrin pituinen karppi, painoltaan 10–12 kiloa. Saatu on myös isoja ahvenia, isoja toutaimia ja niukasti haukia. Kaikki petokalat palautetaan suoraan rysistä takaisin Iidesjärveen. Ne saavat jatkaa taistelua rehevöitymistä vastaan syömällä särkikaloja. Sen sijaan mitään armoa ei anneta esimerkiksi särjille ja lahnoille, jotka ovat hoitokalastuksen tähänastisten tulosten perusteella määrältään ja biomassaltaan järven runsaimmat lajit. Ne myös ovat pahimmat rehevyyden ylläpitäjät. – Yksilömäärältään särki on Iidesjärvessä ylivoimainen valtalaji, biomassan osalta 1–1,5-kiloisten lahnojen merkitys on suuri. Ne ovat kovia pöyhimään pohjaa ja vapauttavat sedimentin ravinteita järveen, kertoo kalastotutkija Ari Westermark Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen KVVY Tutkimus oy:stä. Särkiä tosiaan riittää. Niitä ja muita särkikaloja oli kalastaja Petteri Kiiskilän veneen pohjalla kahlattavaksi asti, kun pari rysää oli koettu. Tähän mennessä rysistä on kertynyt yli 3 000 kiloa poistettavia kaloja. Osa on mennyt eläintenrehuksi, osa kompostoitavaksi. Kalojen jakamisesta tamperelaisille halukkaille jouduttiin koronan takia luopumaan. Koelapiollinen kerrallaan Westermarkin mukaan Iidesjärvessä on todella kova sisäinen ravinnekuormitus. Siksi särkikalojen poistaminen on tärkeää järven rehevöitymisen vähentämiseksi. – Tässä rannassa otan veneen pohjalta koelapiollisen eli näytteen, josta näkee, mitä kaloja on ja mikä on niiden määrien suhde. Kokonaissaaliin painon arvioin kuljetuslaatikoiden määrän perusteella, kalastaja Kiiskilä kertoo. Särkien, lahnojen, toutaimien, ahventen, haukien ja valtavan karpin lisäksi saatu muun muassa säyneitä, sulkavia ja pasureita. Isoja kaloja vilisevän järven luulisi kiinnostavan myös vapaa-ajan kalastajia, mutta heitä näkyy järvellä vähän. Rannalta kalastamiseen soveltuvia paikkoja on vähän. – Paljon kalastajia näkee järven länsipäässä Viinikanojan suulla, Westermark kertoo. Missä kuhat? Särkikalojen vähentämiseksi Iidesjärveen on myös istutettu petokaloja, viime vuonna kuhia. – Se oli yllätys, ettei tähän mennessä ole saatu rysään yhtäkään kuhaa. Niiden pitäisi nyt olla noin 10–15-senttisiä, mutta ilmeisesti ne eivät löytäneet järvestä asuinympäristöä itselleen, Westermark toteaa. Luontaisesti lisääntyvät toutaimet ovat tehokkaita petokaloja ja ne puolestaan ovat yllättäneet poikkeuksellisella runsaudellaan. – Olemme saaneet kymmeniä isoja noin 2–3-kiloisia toutaimia. Suurin osa toutaimista pyritään merkitsemään nuolimerkillä eli selkäevän tyveen kiinnitettävällä valkoisella 10-senttisellä muovitikulla. Ne ovat tärkeitä kalastotutkimuksessa. – Merkissä on pienellä kirjoituksella toimintaohjeet. On tärkeää, että merkityn kalan saaliiksi saavat ilmoittavat tiedot tutkijoille. Tärkein tieto on, mistä paikasta tarkalleen kala tuli saaliiksi. Esimerkiksi Iidesjärvessä ei tiedetä, missä toutain liikkuu ja lisääntyy. Jos kalan vapauttaa, kannattaa sen tiedot silti ilmoittaa tutkijoille nuolimerkin ohjeiden mukaan. Tärkeä lintujärvi Hoitokalastuksessa käytetään tänä keväänä kuutta rysää neljässä eri paikassa. Rysien paikat on suunniteltu yhteistyössä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. – Iidesjärvellä on suuret luontoarvot ja se on tärkeä lintujärvi. Rysien paikat katsottiin niin, että ne mahdollisimman vähän haittaavat vesilintujen pesintää, kertoo Tampereen kaupungin ympäristötarkastaja Sanna Markkanen . Markkanen ja Westermark kertovat, että hoitokalastuksen tulosten perusteella tehdään myös päätöksiä Iidesjärven hoitamisesta tulevina vuosina. Hoitokalastuksen neljän viikon jaksosta on nyt takana reilut kaksi viikkoa. – Syksyllä aiomme kokeilla nuottausta. Mikäli matalasta järvestä löytyy nuotan vetoon sopivia alueita, voi se olla rysäpyyntiä tehokkaampi tapa särkikalojen pyyntiin, Westermark sanoo. Hoitokalastus parantaa myös lintujen oloja Iidesjärvellä, sillä osa särkikaloista kilpailee vesilintujen kanssa samasta ravinnosta. Järven syvyys on keskimäärin vain 2–3 metriä, joten jo luontaisesti rehevä järvi. Iidesjärven hoitokalastus liittyy Tampereella kolmen järven kunnostushankkeeseen, josta puolet rahoittaa Pirkanmaan ely-keskus. – Mukana ovat myös Alasjärvi ja Ahvenisjärvi, mutta niissä ei tehdä hoitokalastusta, Markkanen toteaa. Hoitokalastuksen lisäksi pyritään vähentämään järvien ulkoista kuormitusta ja jatketaan hapetusta talvisin. Iidesjärveä on vuosikymmenten kuluessa pyritty hoitamaan ja kunnostamaan monilla tavoilla. Aikoinaan järveä on ruopattukin. Nykyisten luontoarvojen ja lintujärven takia radikaaleja hoitotoimia ei tehdä. Tampereen kaupunki on kiinnostunut lähiasukkaiden muistoista Iidesjärven kunnostustoimista. Lähetä omat mahdollisimman tarkat tietosi Moron sähköpostiin moro@aamulehti.fi. Moro toimittaa muistot Tampereen kaupungille.