Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koko Pohjois-Suomi sekosi 20 vuotta sitten – näin rutiköyhästä Kärpistä kasvoi SM-liigan jättiläinen: ”Pankinjohtaja vaihtoi kadun toiselle puolelle”

Pleksin taakse on pakkautunut paljon väkeä. Ihmiset seisovat toisissaan kiinni ja odottavat vain yhtä asiaa. Paluuta SM-liigaan. Raksilan halli on ääriään myöten täynnä, yleisömääräksi ilmoitetaan 7 600, johon ei enää tänä päivänä voitaisi yltää, kun kapasiteettia on kutistettu. Yksi seisomakatsomoon sulloutuneista silleistä on 8-vuotias Julius Junttila , tämän päivän kärppätähti. – Oli niin täyttä, ettei sieltä juuri mitään nähnyt, mutta tunnelma oli huikea, Junttila, nyt 28, hekumoi taannoin Kalevassa. Niille, jotka eivät halliin asti mahtuneet tai ehtineet, välittää tuntoja ja kenttätapahtumia Ari Stenius , paikallisradion pitkän linjan kärppä-ääni. – Tervetuloa hornankattilaan, jonka äänet kuulette juuri nyt taustalta, kun kärppäjoukkue kiitää jäälle! Tänä iltana nähdään, aukeavatko portit liigaan, potkaistaanko ne sisään, Stenius aloittaa. – Sitä on kauan odotettu. On 11. huhtikuuta vuonna 2000, tiistai-ilta ja vastassa Pelicans. Selänne pudotti Odotus oli alkanut yksitoista vuotta aiemmin, keväällä 1989, kun teini-ikäinen Teemu Selänne ampui Kärpät kadotukseen. Divarijoukkue Jokerit voitti karsintasarjan 3–2. Selänne, silloin 18, latoi seitsemän maalia viiteen otteluun, mikä avasi tien narrien loistokkaalle 90-luvulle. Kärpille ysäri oli vuorostaan hirveä. Suomea ravistellut lama sysäsi Kärpät konkurssiin ja kakkosdivariin. – Sen moni unohtaa, että 90-luvun puolivälissä Kärpät pelasi Kiimingin Kiekko-Poikia ja Suomussalmen Palloseuraa vastaan, muistuttaa ajankuvaa maalaten Juha Junno . Junnosta oli tuleva Kärppien uuden nousun arkkitehti. Hän ryhtyi kriisiseuran toimitusjohtajaksi vuonna 1996. – Alkuun lähdettiin yksinkertaisella strategialla, että piti pysyä hengissä. – Otettiin seuran väki kasaan. Se oli pahan olon purkamista, koska asiat olivat olleet aika huonolla mallilla. Huomasin itsekin, että kun pankinjohtaja käveli kadulla vastaan, hän vaihtoi toiselle puolen katua. ”Saatiin buumi” Haapavedellä kasvanut ja kiekko-oppinsa saanut Junno oli väkevä sekoitus lätkäjätkää ja piinkovaa myyntimiestä. – Meillä oli kova tavoite saada Kärpät ja Pohjois-Suomi SM-liigaan. Piti lähteä hakemaan kumppaneita. Junno apureineen kiersi hattu kourassa yrityksiä läpi. – Tekijöitä oli paljon ja Arposen Seppo tietysti aivan loistavana puheenjohtajana, Junno korostaa haluamatta ottaa kunniaa vain itselleen. – Joskus myöhemmin sitä Arposen kanssa naurettiin, että maailma on muuttunut, kun pankinjohtajat pyytelivät lounaille ja illallisille. Yritykset innostuivat Junnon visiosta ja lähtivät mukaan nousuprojektiin yhteistyökumppaneina. Liikevaihto alkoi kasvaa ja mainokset näkyä. Jopa Leijonat kävi joulukuussa 1999 Oulussa pelaamassa Kärppiä vastaan ottelun. – Kanadan maajoukkue lensi Ruotsista pelaamaan kaksi peliä. Täällä kävi myös Viktor Tihonovin ZSKA. Kova buumi saatiin aikaan. Keväällä 2000 nousun piti viimein tapahtua, kun vuotta aiemmin se oli tyssännyt Tutoa vastaan ylivoimaisen runkosarjan voiton jälkeen. Kärppien uuden tulemisen iskulause "paha palaa takaisin" ehti irvileukojen suussa muuttua muotoon "paha palata takaisin", kunnes Kärpät johti paras viidestä -karsintasarjaa Pelicansia vastaan 2–1. Pelicans oli kauden 1999–2000 liigajumbo. 20 000 lippua? Palataan tasan 20 vuoden takaiseen tiistai-iltaan. Lahtelaisvieraat saavat neljännessä ottelussa varhaisen 1–0-johdon, mutta Kärpät kuittaa heti. Kippari Jari Laukkanen lyö Kimmo Koskenkorvan lämäristä tulleen riparin sisään: 1–1. Ja ennen erätaukoa Vjatsheslav Fandul tulittaa Harri Ahon , nykyisen urheilujohtajan, tarjoilusta 2–1. Nousu alkaa maistua suussa. Raksilan halli on niin täynnä, että selostaja Stenius myöhästyy väentungoksen takia toisen erän alusta. – Siihen peliin olisi myynyt niin paljon lippuja, että se oli aivan käsittämätöntä, Junno hämmästelee vielä tänäkin päivänä. – Tuntui, että niitä busseja olisi tulossa joka puolelta. Paljonko peliin olisi myyty lippuja, jos kapasiteetti olisi ollut rajaton? – Ehkä 20 000, Junno heittää hetken laskettuaan. Kapasiteetti oli mainittu 7 600. ”Lahteen ei lähdetä” Kärppien nousun jälkeen Pelicans luuli jo pudonneensa divariin, mutta se saikin pitää liigapaikkansa, kun joukkuemäärä nostettiin kolmeentoista. Herää kysymys, olisiko Kärpät noussut kabinetissa, jos se olisi hävinnyt Pelicansille. Ennen karsintasarjaa lehdissä kirjoitettiin, että nousun pitäisi tapahtua, vaikkei Kärpät voittaisi. Junno viittaa puheille kintaalla. – Ne olivat vain juttuja. Eihän sellaista päätöstä ollut missään tehty. Uskon, että meitä ei olisi nostettu, jos emme olisi itse nousseet. – Meille oltaisiin vain sanottu, että antaa Kärppien yrittää uudestaan taas vuoden päästä. Junno ja joukkueensa hurmostilaan valanut päävalmentaja Juhani Tamminen kävivät asian tarkkaan läpi pelaajien kanssa. – Meillä oli tavoite, että mennään liigaan pelaamalla. Ei edes mietitä muita vaihtoehtoja. Joukkue ja koko seura olivat erittäin sitoutuneita tähän. Se voitontahto oli niin kova, että me noustaan liigaan, Junno sanoo. Voitontahto näkyi 11. huhtikuuta: Fandul niittaa illan toisellaan lukemiksi 3–1 ja nuori Niklas Hagman kolmannen erän puolivälissä ratkaisevantuntuisesti 4–1. – Vietiin sitä peliä. Joukkueella oli ajatus, että Lahteen ei enää lähdetä. Haluttiin panna se kerralla poikki. ”Suurinta draamaa” Ja Kärpät pani. Yleisö sai huutaa sekunteja pois, summeri soi ja Hagman kieri jäätä pitkin, kun muu joukkue ryntäsi maalivahti Markus Korhosen kimppuun. Hetkessä jäällä olivat myös Junno ja Tamminen halailemassa omiaan silmäkulmat kosteina. – Sen tunteen ja ne pelit kyllä muistaa. Oli kova tunne niissä peleissä, vuonna 2017 Kärppien toimitusjohtajan paikan jättänyt Junno, 61, sanoo. – Karsintapelit ovat suurinta draamaa, ja se on harmi, että ne ovat poissa. Kärpät on viimeisin karsinnoista SM-liigaan noussut seura. Viimeisin divariin pudonnut on KalPa, jolle kävi huonosti vuonna 1999. Se nousi kabinetin kautta takaisin 2005 voitettuaan Mestiksen ja samaa reittiä ovat liigakartalle tulleet myös Sport, KooKoo ja Jukurit. Dynastia Mikä peto Kärpistä kasvoikaan. Heti ensimmäisellä kaudella se pudotti runkosarjan voittaneen Jokerit puolivälierissä. Vuonna 2003 se pelasi jo finaaleissa ja 2004 rävähti mestaruus, seurahistorian toinen. Kärpistä on tullut Suomi-kiekon dynastia, joka on voittanut tällä vuosituhannella jo seitsemän Suomen mestaruutta ja kaksitoista mitalia ja jonka liikevaihto on SM-liigan suurin, 12 miljoonaa euroa. Koko Kärpät-konsernin liikevaihto on 18,6 miljoonaa. Kaikesta tästä huolimatta Junno sanoo nousun olleen voitoista se maukkain ja merkittävin. – Nousu oli kuitenkin se, joka muutti Kärppien ja Pohjois-Suomen kiekkoilua niin paljon. Se 11. huhtikuuta, Junno toteaa. – Sanoin silloin lehdistötilaisuudessa, että nyt Kärppien yhdentoista vuoden korpivaellus on ohi. Eikä hän vielä silloinkaan täysin käsittänyt, miten isosta asiasta oli kyse. – Kuulin vasta myöhemmin, että satojen kilometrien päässä pitkin Lappia oli pidetty isoja juhlia. Lähikaupungit, hiihtokeskukset – kaikki olivat ihan sekaisin, kun siellä oli seurattu tätä peliä. Siinä purkautui sellainen patouma. – Siinä räväytettiin liigaovet kunnolla auki.