Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Jane Austen -klassikon uusin tulkinta tarjoaa ylitsevuotavan pramean satiirin hyväosaisesta joutilaisuudesta

Ylellä seurattiin vastikään Jane Austenin kesken jääneen romaanin pohjalta tehtyä Sanditon -sarjaa. Hahmojen roisi meno ja kolkko kohtelu kohauttivat. Poissa oli tunnejäykkien pönöttäjien lempeän ivallinen pilkka ja vaikeuksien kautta voittoon kulkeva kartanoromantiikka. Herra paratkoon, salin lattiallakin yleensä niin hillityt britit köyriskelivät. Vuonna 1815 julkaistun ja useasti kuvatun Emman uusin elokuvaversio edustaa tutumpaa Austen-linjaa. Autumn de Wilden esikoisohjauksessa vilahtaa paljasta pintaa, mutta eroottista väreilyä hidasliikkeisistä lemmenpeleistä voi löytää lähinnä viipyilevistä katseista ja puolivahingossa jaetuista kosketuksista. Hienostelevaa tapakulttuuria ilkikurisesti sivaltavassa satiirissa piikittelyn kohteena on 1800-luvun varakkaiden tilallisten ylellisen joutilas elämäntapa, missä huolettomat päivät seuraavat toisiaan edellisten kopioina. Valokuvaajana ohjaaja de Wilde ymmärtää kuvien päälle, ja niinpä elokuvan salavihkaisesti vinoileva huumori on enimmäkseen visuaalista. Maalauksellisissa kohtauksissa asetelmalliset kuvat ja maalaisaatelin patsastelevat tavat kulkevat rinnatusten ja sulautuvat yhteen kartanopalatsien luksuksella hekumoivien otosten kanssa. Ajan kulua ei huomaa Tapahtumien puuduttavan hidas tempo on vitsi itsessään. Vain asujen värisävyt vaihtuvat, muuten ajan kulkua ei juuri huomaa. Vuodenajatkin on nimettävä erikseen, jotta katsoja huomaisi niiden vaihtuneen. Parhaimpiin pynttäytyneinä lueskellaan kirjaa kynttilän valossa. Kerran viikossa körötellään kirkkoon. Kesäisin tehdään eväsretkiä lähitienoille, ja jos oikein hurjiksi heittäydytään, saatetaan pistää porukalla pystyyn tanssit. Kuvittele itsesi tuon ajan menohaluiseksi nuoreksi ja saatat ymmärtää tarinan päähenkilöä Emma Woodhousea – niin erinomaisen nokkava ja ärsyttävä kuin häntä esittävä Anya Taylor-Joy osaakin roolissa olla. Parikymppinen Emma elelee hulppeassa maalaiskartanossa yhdessä äveriään isänsä ( Bill Nighy ) kanssa. Hemmotellulla neitokaisella riittää vapaa-aikaa, joten keskittyä voi lähinnä poseeraamiseen. Hupi omaan nilkkaan Piiriensä palvottuna pintajulkkiksena Emma varmasti täyttäisi tänä päivänä somen selfieillään. Uneliaalla maaseudulla lähimpänä sosiaalista mediaa on kuitenkin vain kylän rasittavan väsymätön statuspäivittäjä neiti Bates ( Miranda Hart ). Ihmekö siis, että tylsistynyt nuori on päättänyt ryhtyä paremman puuhan puutteessa esiviktoriaanisen ajan Tinderiksi. Emma itse ei avioon haikaile, mutta uskoo silti vakaasti tietävänsä, kenen seura ja sen mukainen asema on muiden etujen mukaista. Tytön tuorein projekti on alempaan yhteiskuntakerrokseen kuuluva lempeän viaton ja hyväuskoinen Harriet ( Mia Goth ), jonka tunteita Emma ohjailee suorastaan pakkomielteisesti nuoren pastori Eltonin ( Josh O’Connor ) tarjoaman arvonnousun suuntaan. Parituspeli pyörii, vaikka naapurin komea herra Knightley ( Johnny Flynn ) muistuttaakin toistuvasti Emmaa tunteilla leikittelyn vaaroista. Ajattelematon hupi tietysti napsahtaa lopulta leikkijän omaan nilkkaan. Sitä ennen saadaan kuitenkin siunailla neidon pöyhkeän piittaamatonta käytöstä moneen kertaan.