Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Linnan juhlat Näköislehti Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Moro Mielipiteet Tähtijutut

Hannele Eerola-Jämsén osti Korkeakosken 125-vuotiaan kenkätehtaan ja aikoo panna sen nyt kuntoon – Jättimäiseen rakennukseen saatetaan avata leipomo ja kahvila

Eräjärven Eerolan ruokailu-, majoitus- ja juhlapalveluita pyörittävä Hannele Eerola-Jämsén on hankkinut omistukseensa kymmenen vuotta tyhjillään olleen Juupajoen Korkeakosken vanhan kenkätehtaan. Korkeakosken keskustaa hallitsevassa entisessä Edward Walleniuksen ja sittemmin Emil Aaltosen omistamassa punatiilisessä kenkätehtaassa on 4 500 kerrosneliötä kolmessa kerroksessa ja lisäksi 300 neliötä viereisessä lämpökeskus- ja pajarakennuksessa. – Tavoitteena on elävöittää arvokasta kulttuuriperintöä kunnostamalla rakennusta sen yleisilmettä ja ympäristöä kunnioittaen. Lisäksi tavoitteena on kehittää Juupajoen ja lähialueen matkailua lisäämällä matkailullista vetovoimaa, sanoo Eerola-Jämsén. Uusi omistaja, Adooria oy, haluaa tehdä yhteistyötä jo toimivien ja uusien yritysten, kunnan sekä yksityisten henkilöiden kanssa tarjoamalla tehtaasta liike-, toimisto-, tuotanto-, juhla-, kokoontumis- ja tapahtumatiloja. Tehdasyhdyskunta kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen joukkoon, ja julkisivultaan suojeltu punatiilinen ja linnamainen tehdasrakennus kohoaa ylväänä kosken äärellä. Perustamisesta tulee 125 vuotta Tämä vuosi on tehtaalle merkityksellinen, sillä juuri marraskuussa 125 vuotta sitten Edward Wallenius perusti Korkeakoskelle ensin nahkatehtaan ja siitä muutaman vuoden kuluttua, vuonna 1898, Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan. Tehdasta kutsuttiin myös “suutarien yliopistoksi”, sillä siellä saivat oppinsa monet kenkäalan vaikuttajat. Vuonna 1926 tehdas siirtyi Emil Aaltosen perustaman Aaltosen kenkätehtaan omistukseen 60 vuoden ajaksi. Viimeiset kymmenen vuotta lähes 5 000 neliön suuruiset rakennukset ovat olleet tyhjillään ja Luhta Kiinteistöt oy:n omistuksessa. Vuoteen 2008 saakka Korkeakosken tehtaassa valmistettiin Luhdan Big-L -vaatemallistoa. Vanha tehdas on nyt Walleniuksen Wapriikki Uudet omistajat ovat ristineet vanhan kenkätehtaan perustajansa mukaan Walleniuksen Wapriikiksi. – Pyrimme yhdistämään maailmalla olevat kulttuuritrendit Suomen teollisuushistoriaa henkivään ympäristöön. Olihan Edward Walleniuskin kosmopoliitti, joka asui Venäjällä, Kiinassa ja Syyriassa, missä hän myös kuoli vuonna 1943, muistuttaa Hannele Eerola-Jämsén, joka ryhtyy vetämään Korkeakosken hanketta yhdessä kauppakorkeakoulussa opiskelevan tyttärensä Jasmin Jämsénin kanssa. Eerola-Jämsén haaveilee tehtaan ensimmäisen kerroksen tiloihin esimerkiksi leipomoa ja kahvilaa. ”Lämmitysratkaisu on suuri haaste” Vanhan tehtaan ovia availeva ja valoja sytyttelevä Markku Puranen on touhunnut kenkätehtaassa 20 vuotta ensin laitoshuoltajana ja nyttemmin oman yrityksensä kautta. – Lämmitys on näin suuressa kiinteistössä melkoinen haaste, sillä 20 lämpöasteessa pitäminen edellyttää 65 000 litran polttamista öljypolttimessa, arvioi Puranen. Hannele Eerola-Jämsénin mukaan lämmitysratkaisu vaatii asiantuntija-apua. Vaihtoehtoina ovat olleet lämmityksen tuottaminen maalämmöllä, hakkeella, pelleteillä tai ilmalämpöpumpuilla ja aurinkopaneeleilla. Markku Purasen mukaan jo Luhdan omistuksen aikana on lämpöhävikkiä pyritty vähentämään peittämällä ikkuna-aukkoja sisäpuolelta suojakankaalla. Joissakin ikkuna-aukoissa on jopa 36 ikkunaruutua. Millaisella aikataululla tehdas palautuu taas eloon? – Kai siihen ihmiselämä riittää, mutta jotain pientä on toiveissa saada tehtaaseen jo ensi kesäksi, sanoo Hannele Eerola-Jämsén. Luhta-kiinteistöt oy yritti myydä Oikotien kautta Korkeakosken kenkätehdasta neljä vuotta sitten. Kokonaisen tehdaskiinteistön olisi silloin saanut helsinkiläisen yksiön hinnalla eli 225 000 eurolla. Vuonna 2017 tehtaaseen kaavailtiin loft-tyyppisiä asuntoja. Aikeissa oli rakentaa 24 asuntoa, kooltaan 35–110 neliötä. Nekään suunnitelmat eivät edenneet käytäntöön. Asuntojen lisäksi länsipuoleiseen piharakennukseen suunniteltiin saunatiloja, ravintolaa ja monitoimisalia. Myös kenkämuseota sillan toiselta puolelta kaavailtiin tehtaan päätyyn.