Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Remontointi- ja hoivapalvelujen käyttö vähenee, jos hallitus pienentää kotitalousvähennystä – työllisyyttä nakerretaan ihan itse

Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo rahoittaa julkisten menojen 1,2 miljardin euron kasvua työllisyys- ja talouskasvun avulla. Tämä ei saa kovinkaan vankkaa luottamusta suomalaisilta: Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneista suomalaisista vajaa viidesosa eli 19 prosenttia luottaa hallituksen suunnitelmaan. Tähtäin on 75 prosentin työllisyysasteessa vaalikauden lopussa. Tavoite vaatisi 60 000 työpaikkaa. Urakka on iso, sillä esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA muistuttaa Sipilän hallituksen saaneen aikaan 45 000 työpaikkaa kiky-sopimuksineen. Myös harmaan talouden torjunta on hallitusohjelmassa. Rakennusalalla veronumeron käytöstä on hyviä kokemuksia. Näiden tavoitteiden saavuttamista ei ainakaan edistä hallituksen suunnitelma leikata kotitalousvähennystä 50 prosentista 40:een maksetuista työkorvauksista. Enimmäismäärä laskisi 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksessä on 100 euron omavastuu. Jos työn osuus on vaikkapa ilmalämpöpumpun hankkimisesta 800 euroa, saa tänä vuonna 300 euron veroedun. Tuleva vähennys olisi 220 euroa. Kotitalousvähennyksen on väitetty suosivan hyvätuloisia, joilla on varaa teettää remontteja ja maksaa hoivapalveluista. Kovin pienituloisen veroista vähennys voi toki jäädä osittain hyödyntämättä – jos tämä ylipäätään pystyy remontteja tai palveluita maksamaan. Hallitus aikoo tutkia, pitäisikö pienituloisten saada käyttöönsä jokin kotitalousvähennyksen kaltainen tuki. Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtajaa Teemu Lehtistä tämä ei kuitenkaan vakuuta: vähennystä ei kannata laajentaa sellaiselle ryhmälle, joka ei veroja maksa (KL 17.7.). Kotitalousvähennystä sai vuonna 2017 yli 425 000 ihmistä. Heistä yli 40 prosenttia oli eläkeläisiä, joihin vähennyksen supistus osuisi laajasti. Yhteensä lähes 450 miljoonan euron vähennyksistä 85 prosenttia käytettiin remontteihin, loput kotitalous- ja hoivapalveluihin. Kotitalousvähennyksen määrää on muutettu useita kertoja. Vähennyksen käyttö on työllistänyt pieniä yrityksiä, ja niiden kannalta olisi parempi, jos järjestelmä olisi vakaa. Selvää on, että remontointi- ja hoivapalvelujen käyttö vähenee, jos kotitalousvähennys pienenee. Asuntojen korjausvelka kasvaa ja hoiva heikkenee – tai sitten käytetään pimeää työvoimaa.