Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ara-asunnoissa asuu myös hyvätuloisia, tarkkaa tulorajaa ei enää ole – Tuhannet ihmiset jonottavat asuntoa isoissa kaupungeissa

Merkittävä osa Ara-asuntojen hakijoista on edelleen pienituloisia ja vähävaraisia, vaikka maaliskuusta 2018 lähtien Ara-asuntojen asukasvalinnoissa ei ole enää sovellettu tulorajoja. Valvontapäällikkö Sami Turunen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Arasta arvioi, ettei tilanne ole juuri muuttunut viime vuoden asetusmuutoksen jälkeen. Asuntoja omistavat yhtiöt ovat pitäneet muutosta tervetulleena. – He ovat olleet tyytyväisiä siihen, ettei tarkkaa tulorajaa ole, vaan asukasvalinta voidaan tehdä asunnon tarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella hieman joustavammin, Turunen kertoo. Esimerkiksi jos hyvätuloisella on syystä tai toisesta suuri tarve saada asunto, tuloraja ei enää estä sen saamista. Varallisuusrajoista päättävät kunnat Ara-asuntojen asukasvalintaa ohjaavat nyt asunnon tarpeen lisäksi varallisuusrajat. Rajoista päättävät Turusen mukaan kunnat. Varallisuudeksi lasketaan esimerkiksi asunnot, kiinteistöt, pörssiosakkeet ja metsäpalstat. – Jos varallisuutta on sen verran, että pystyy hankkimaan vastaavan asunnon muualta kuin valtion tukemasta tuotannosta, ei tule valituksi. Varallisuusrajoissa on suuria eroja kuntien välillä. Esimerkiksi Helsingissä yksinäisellä hakijalla saa olla varallisuutta 92 000 ja kahden hengen taloudella yhteensä 114 000 euroa. Rovaniemellä vastaavat rajat ovat yhden hengen taloudessa 34 000 ja kahden hengen taloudessa 43 000 euroa. Varallisuusrajan ylittyminen voi siis estää asunnon saannin, mutta entä jos tulot ja varallisuus kasvavat vuosien aikana? – Varallisuusraja ei aiheuta takautuvasti vuokrasopimuksen purkamista. Lähes kaikki sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, Turunen sanoo. Joidenkin asukkaiden tulotaso on noussut asumisen aikana Tulorajojen poistaminen liittyy muutaman vuoden takaiseen kohuun, jossa ilmeni, että hyvätuloisia asui valtion tukemissa Ara-asunnoissa eikä asuntoja riittänyt pienituloisille. Turusen mukaan varallisuusrajat ylittäviä asukkaita on asunnoissa yhä "pieni määrä". Joidenkin asukkaiden tulotaso on asumisen aikana noussut, mutta se vahvistaa hänen mukaansa sitä, että taloissa on erilaisia asujia. Talot ovat siten tasapainoisia. – Se johtaa todennäköisesti viihtyisään ja turvalliseen asumiseen. Ei tule segregaatioilmiötä niin vahvasti, köyhiä alueita. Turunen muistuttaa myös kannustimista. Jos pienituloinen on saanut asunnon, työn vastaanottaminen tai opinnoista valmistuminen ja tulotason nouseminen ei saisi automaattisesti tarkoittaa asunnosta pois joutumista. – Se olisi huomattavan hankala tilanne perheen tai asukkaan näkökulmasta. Tyhjien Ara-asuntojen määrä kasvaa Tämän vuoden maaliskuussa Ara-asuntoihin oli voimassa olevia hakemuksia yhteensä 131 700. Luvussa ei ole mukana opiskelija-asuntoja tai muita erityisryhmien asuntoja. Aran torstaina julkaisemasta vuosittaisesta Asuntomarkkinakatsauksesta selviää, että hakijoista yhden hengen talouksia oli 62 prosenttia ja kahden hengen 22 prosenttia. Hakemuksista yli puolet kohdistui pääkaupunkiseudulle. – Yksinäinen hakee todennäköisesti yksiöitä. Niitä ei välttämättä ole tarjolla, Turunen toteaa. Hän arvioi, että hakijoiden kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Ongelma on siinä, että asuntojen tarve keskittyy tietyille alueille. – Erityisesti Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa eli isoissa kasvukeskuksissa on jonoa, puhutaan tuhansista ihmisistä. Samaan aikaan tyhjien Ara-asuntojen määrä kasvaa seitsemättä vuotta peräjälkeen ympäri Suomea – alueilla, joista väki vähenee. Suhteellisesti eniten Ara-asuntoja on tyhjillään Hyrynsalmella, Juupajoella ja Kemissä. Määrällisesti eniten niitä on Kouvolassa ja Savonlinnassa. Aran selvityksen mukaan Manner-Suomen kunnista noin 75 prosentilla on ylitarjontaa vuokramarkkinoilla. Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta joka kolmas on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Valtion tuella on vuodesta 1949 lähtien rakennettu 445 000 omistusasuntoa, 540 000 vuokra-asuntoa ja 45 000 asumisoikeusasuntoa. Aran rahoituksella on lisäksi peruskorjattu noin 380 000 asuntoa. Ara-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, yleishyödylliset yhteisöt ja niiden omistuksessa olevat tytäryhtiöt. Ara-vuokra-asuntoja eli aravavuokrataloja ja -asuntoja sekä korkotukilain mukaan tuettuja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja koskevat laissa säädetyt käyttö- ja luovutusrajoitukset. Rajoitusten tarkoituksena on pitää asunnot riittävän pitkään vuokrakäytössä ja asumiskustannukset kohtuullisina. Rajoitukset koskevat asukkaiden valintaa, vuokrien tai vastikkeiden määritystä sekä vuokra- ja asumisoikeusasuntojen luovutusta. Ara eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on ympäristöministeriön alainen virasto, joka toteuttaa valtion asuntopolitiikkaa.