Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kauppakadun kivijalkayrittäjä Sami Rinteellä on ehdotus läntisen keskustan kuihtumisen torjuntaan: ”Kaupunki voisi sallia 15–30 minuutin pysäköinnin parkkikiekolla, jotta asiakas pääsisi ostoksille”

Tampereen Kauppakatu on kuihtunut entisestään, kun kaksi isoa – Halonen ja Kekäle – ovat muuttaneet kauppakeskuksiin. Sami Rinne on Tuulensuun talon vuoden verran tuore kivijalkayrittäjä. Tämä on Tampereen Paperin ja Taidevärin juhlavuosi. Liike on toiminut yhtäjaksoisesti 90 vuotta. Se oli kolmisenkymmentä vuotta yhdellä liikkeenharjoittajalla eli Ritva Vähäsellä ja ennen Samia siinä oli parin vuoden verran toinen pitäjä. Yrittäjällä on idea, että kuihtunutta Kauppakatua voisi virkistää sallimalla vartin pysäköinnin kiekolla. Vain baarit pärjäävät – Olin yhteydessä erääseen Tampereen valtuuston jäseneen. Esitin ajatuksena, että kaupunki kaiken liikennekaaoksen keskellä ojentaisi kättään edes pikkaisen ja sallisi 15–30 minuutin pysäköinnin parkkikiekolla, jotta asiakas pääsisi ostoksille. Useimmat asiakkaat kun ostavat muutaman euron tuotteen, ja parkkimaksu asettaa melkoisen kynnyksen pienelle piipahdukselle. Kyseinen demarijäsen sanoi, että minulla on asennevamma ja paasasi ilmastonmuutoksesta ja luonnonsuojelusta. – Kieltämättä luonto pelastuu, kun kaikki kaupallinen toiminta keskustan kortteleista loppuu. On sitten haudanhiljaista muutamaa kesäistä baaria ja ravintolaa lukuun ottamatta. Kauppakadun varrella on monta liikettä avoimessa tai hiljaisessa myynnissä. Markkinointi ei pelaa, sillä jotkin liiketilat ovat olleet myynnissä jo toista vuotta. – Vai pelastuuko luonto sittenkään? Suurin osa asukkaista kun käy supermarketeissa muutaman kilometrin päässä keskustasta eikä sinne yleensä kukaan lähde julkisilla ainakaan mielellään. Uusia yrittäjiä ei löydy – Kivihiomon näytetila on lopettamassa. Kaksi toisen alan yrittäjää luopuisivat, jos ostaja liiketilalle löytyisi. Ei vaan löydy. Sama on tapahtumassa lähiympäristössäkin. Perinteinen kirjakauppa Hämeenpuistossa lopettaa ja myytävänä on useita toimitiloja. – Samaan aikaan Tampereen päättäjien suurin huoli on rakentaa liito-oraville tolppia muutamalla sadalla tuhannella eurolla ja vaikeuttaa parkkeerausta kohtuuttomasti. Taloyhtiöt ja niiden asukkaat asetetaan eriarvoiseen asemaan asukaspysäköinnin estämisen kautta. Hämeenpuiston toisen puolen asukas ei saa asukaspysäköintitunnusta, kun taas kadun toisella puolella asuva saa. Tätä perustellaan viheralueilla. Omia artesaaniöljyvärejä Aikaisemmin Sami Rinne oli taiteilija, ja koulutukseltaan hän on taidegraafikko. Taidetta hän tekee edelleen. – Asuin Aasiassa hetken aikaa ja maalasin siellä. Öljyvärit olivat surkeita ja aloin itse hiertää väripigmenttejä ja tehdä omia. Valmistan eräänlaisia artesaaniöljyvärejä eli ainoana Suomessa taiteilijalaadun öljyvärejä. Juuri tällainen erikoistuminen on kivijalkaliikkeiden valtti. Kuvittelen, että erikoistumisella johonkin kapeaan alaan ja esimerkiksi käsityöllä pärjää. Kun laatu on korkea, voi pyytää vähän enemmän hintaa. – Itse toivoisin niin asukkaiden kuin päättäjienkin ymmärtävän pienten kivijalkakauppojen merkityksen kaupungin elävyydelle. Se on sitä, mitä myös kaupungissa vierailevat ihmiset kaipaavat. Harvempi kaipaa nähtävyytenä supermarketteja tai hehtaarihalleja, jotka kaikkialla maailmassa myyvät suunnilleen samanlaisia tuotteita ja palveluita. Toivoni lienee turha ja tulevaisuudessa näkyy lähinnä kuollut keskusta tyhjine liikehuoneistoineen.