Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ruotsalaiset luottavat instituutioihinsa siitä huolimatta, että ihmisiä kuolee kymmenen kertaa enemmän kuin naapurimaissa – Tutkija huolissaan nationalismista

Ruotsi on saanut poikkeavasta koronalinjastaan kritiikkiä, mutta kansalaisten usko on kuitenkin pysynyt. Åbo Akademin valtio-opin professorin Kimmo Grönlundin mukaan tilanne voi muuttua mikäli Ruotsi-vastaisuus kasvaa. – Mikäli ruotsalaiset kokevat, että heitä kohdellaan eri tavoin kuin muita, luottamus maan instituutioihin ja valittuun korona-linjaan voi alkaa horjua, Grönlund toteaa. Hän kritisoi sitä, ettei EU onnistunut luomaan yhteistä linjaa maiden välille. – Toivon, että sen tarpeellisuus on tulevien pandemioiden varalle ymmärretty. Nyt nationalismi nosti päätään heti kun paniikki iski. On tärkeää, ettei tästä jää pysyviä juovia maiden välille ja alettaisiin yhtäkkiä karsastamaan rakkaita naapureita. – Jo nyt on ruvettu kyttäämään ruotsalaisessa rekisterissä olevia autoja. Myöskään sanomalehtijuttu, jossa kerrotaan, että Turun saaristossa oli nähty ruotsalaisia, ei ainakaan auta asiaa, Grönlund harmittelee. Luottamus yllättävän vahvaa Ruotsissa kritiikkiä koronalinjalle on tullut sekä oppositiopoliitikoilta että terveysviranomaisilta. Kansalaisten luottamus horjuu kuitenkin vain vähän. Kaksi johtavaa ruotsalaislehteä Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet uutisoivat juuri molemmat ruotsalaisten luottamuksesta – hyvin eri sävyillä. Toisen mukaan ruotsalaisten luottamus instituutioihin oli romahtanut, toisen mukaan vahvistunut. Ero löytyy vertailuajoista. Pandemia-aikana luottamus on laskenut, mutta verrattuna vuoden takaiseen se on noussut. Dagens Nyheterin mukaan ruotsalaisten luottamus päättäjiin on romahtanut koronapandemian edetessä. Valtionepidemiologi Anders Tegnelliin ja kansanterveysvirastoon luottaa enää hieman yli puolet ruotsalaisista. Laskua huhtikuun prosenteista on yhdeksän ja 12 prosenttiyksikköä. Kaikkein heikoimmin luotetaan pääministeri Stefan Löfveniin , sillä vain 39 prosentin mielestä pääministeri on hoitanut koronakriisiä hyvin. – Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että ruotsalaisten luottamus kansanterveysvirastoon nousi koronakriisin alussa ennätyskorkealle. Siitä on sittemmin palattu kohti tavanomaisempia lukemia, Grönlund selvittää. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kansalaisten luottamus kansanterveysvirastoon näyttää sen sijaan nousseen. Tästä uutisoi Svenska Dagbladet , jonka uutinen perustui kyselytutkimukseen, johon vastasi 15 172 ruotsalaista. Tutkimus mittasi 18–79-vuotiaiden kansalaisten luottamusta julkisen vallan organisaatioihin. Kansanterveysvirasto oli kohonnut kolmanneksi luotettavimmaksi kansalliseksi instituutioksi, luottamus nousi viime vuoden 42 prosentista 59 prosenttiin. Pahin tilanne Tukholman alueella Ruotsalaiset siis luottavat instituutioihinsa huolimatta siitä, että maassa kuolee kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin naapurimaissa. Ruotsissa oli keskiviikkoiltapäivään mennessä raportoitu 5 230 koronakuolemaa ja 63 890 tartuntaa. Pahin on tilanne Tukholman alueella, jossa ylikuolleisuus on 70 prosenttia. Tätäkin mustempia lukuja löytyy kyllä esimerkiksi Madridista ja Pohjois-Italiasta. Ennätystä pitää Bergamo, jossa ylikuolleisuus on koronaviruksen takia peräti 347 prosenttia. Ylikuolleisuus tarkoittaa sairauden tai muun vastaavan tekijän aiheuttama jonkin ihmisryhmän kuolleisuuden lisäystä keskimääräiseen verrattuna. Tukholman, Bergamon ja Madridin ylikuolleisuuslukuja selittää koronavirus. Ylikuolleisuusluvut ovat jääneet monissa tiheämminkin asutuissa pääkaupungeissa alhaisemmiksi. Suomessa ylikuolleisuusprosentti jäi huhtikuun pahimpanakin pandemia-aikana neljään prosenttiin. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessorin Markku Peltosen mukaan erot eivät selity pelkästään sulkutoimenpiteillä, sillä edes Etelä-Euroopan radikaalit lockdownit ja ulkonaliikkumiskiellot eivät estäneet epidemiasta johtuvaa ylikuolleisuutta. Kysymys on myös ajoituksesta. Suomeen koronavirus tuli myöhemmin ja rajoitustoimenpiteisiin ryhdyttiin ajoissa, eikä epidemia päässyt riistäytymään käsistä. Näin myös ylikuolleisuusluku jäi alhaiseksi. Suomessa koronakuolemia oli THL:n mukaan keskiviikkoiltapäivään mennessä raportoitu 327 ja tartuntoja 7 172. Ruotsissa edelleen pandemian ensimmäinen aalto Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund on ollut Tukholmassa nyt hieman yli kuukauden. Maassa eletään edelleen korona-kriisin ensimmäistä aaltoa ja voimassa ovat samat suositukset kuin koronapandemian alussa. Alle 50 ihmisen kokoontumiset on kielletty. Metroilla, busseilla ja raitiovaunuilla liikkumista suositellaan välttämään eikä huvipuistoja avata koko kesänä. Kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä kaikuvat Suomen tavoin opastukset käsienpesusta ja aivastelun välttelystä, ja joka puolelle liimatut tarrat muistuttavat kahden metrin turvavälistä. Kun Grönlund lähti kuukausi sitten Tukholmaan, Turussa ravintolat olivat yhä kiinni eikä missään näkynyt ketään. Tukholman katukuvaa korona ei ollut hiljentänyt. Ihmiset istuivat ravintoloissa siinä missä ennenkin, ja etenkin nuoret halailivat toisiaan pelottomasti. – Vanhemmat ihmiset tuntuivat ottavan tämän jo silloin vakavammin, minkä tilastoista huomaakin. Ne yli 70-vuotiaat, jotka asuvat vielä kodeissaan, eivät ole sairastuneet koronaan. Sen sijaan vanhimmat ihmiset hoitokodeissa ovat. Yli kaksi kolmasosaa koronauhreista on yli 80-vuotiaita, samoin kuin Suomessa. Tegnell on myöntänyt, että tässä kohtaa Ruotsissa on epäonnistuttu. Ruotsissa laskelmat oli tehty sen mukaan, ettei väestö ole niin paljon kontaktissa vanhuksiin kuin esimerkiksi Italiassa. Grönlund ei usko, että Ruotsi tulee muuttamaan linjaansa, vaikka koronakuolemien määrä onkin yllättänyt viranomaiset. – Viranomaisten laskelmat on tehty aiempien pandemioiden pohjalta ja koronavirus käyttäytyy niitä arvaamattomammin. Nyt uusien kriittisten tapausten määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun enkä usko, että valittua linjaa tullaan vaihtamaan. Tukholman uimarannat ovat nyt täynnä ihmisiä. Ruotsista ei ole päässyt juuri matkustamaan pois. Ensi viikolla aukeavat rajat Schengen-alueen maihin, mutta erilaisten mielipidemittausten mukaan moni ruotsalainen aikoo kesälomallaan matkailla kotimaassa. – Toivottavasti täällä nyt ymmärretään pitää kiinni näistä suosituksista, Kyllä varmasti Ruotsissakin kärsivät, siis sekä poliittinen järjestelmä että ihmiset siitä, että yhtäkkiä Ruotsi, joka on tottunut olemaan ihannemaa monessa suhteessa, yhtäkkiä he eivät pääse matkustamaan tiettyihin Euroopan maihin, eivät edes Suomeen, Norjaan ja Tanskaan. Grönlund itse on palaamassa Suomeen. Edessä on karanteeni kotona Turussa.