Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Krista Pärmäkoski tietää, mitä asioita tekisi toisin, jos olisi kymmenen vuotta nuorempi

Jos hiihdon maailmancup alkaa marraskuun lopulla Kuusamon Rukalla nykyisen suunnitelman mukaan, Suomen naisten ykköshiihtäjällä Krista Pärmäkoskella on silloin yhden sortin merkkipäivä. Sunnuntaina 29. marraskuuta Rukan mc-viikonlopun ohjelmassa on 10 km:n (v) takaa-ajokilpailu. Silloin on kulunut päivälleen 12 vuotta Pärmäkosken ensimmäisestä mc-startista. Vuonna 2008 Pärmäkoski (silloin Lähteenmäki) hiihti 17-vuotiaana heti ensimmäisellä yrityksellä sprintissä (p) sijalle 29 eli mc-pisteille. Nyt Pärmäkoski on ollut jo useamman vuoden ajan Suomen selvästi paras naishiihtäjä ja yksi Suomen seuratuimmista urheilijoista. Maajoukkueessa hän on miehetkin mukaan lukien kokenein ja pitkäaikaisin hiihtäjä, kun takana on kolmet olympialaiset ja kuudet MM-kisat. Niistä kirkkaimpina saavutuksina on neljä olympiamitalia ja kuusi MM-mitalia. Maailmancupissa on takana Kansainvälisen hiihtoliiton tilastojen mukaan 236 starttia, joissa sijoituksia kolmen parhaan joukkoon on kertynyt 31 ja voittoja viisi. Huippukausi oli 2016–2017, jolloin Pärmäkoski sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa toiseksi ja normaalimatkojen cupissa kolmanneksi. Suomen hiihdon eturivissä Pärmäkoski tuntuu olleen jo pienen ikuisuuden, mutta silti hän täyttää joulukuussa vasta 30 vuotta ja on kestävyysurheilijan parhaassa iässä. Jo noin kymmenen vuoden ajan Pärmäkoski on pitänyt maajoukkuetoiminnan ulkopuolella oman mediatapaamisen. Tiistaina sellainen oli vuorossa hänen nykyisessä kotikaupungissaan Lahdessa. Älä ota liian vakavasti Helsingin Sanomat haastoi Pärmäkosken pieneen ajatusleikkiin. Mitä tekisit tällä kokemuksella ja tietämyksellä mahdollisesti toisin, jos olisit 20-vuotias? Tai millaisia vinkkejä antaisit 20-vuotiaalle Kristalle? – En ainakaan antaisi pikaisen menestyksen sekoittaa elämää. Monihan sanoo jälkikäteen, että nuorena menestyminen ei ole hyvä juttu. Niin varmasti kävi vähän itsellenikin. Tuli se väsyminen kauden 2012 jälkeen, Pärmäkoski sanoi. Ensimmäisiin arvokisoihinsa Pärmäkoski pääsi hakemaan kokemusta jo 18-vuotiaana, ja ensimmäiset MM-mitalinsa hän saavutti 20-vuotiaana vuoden 2011 kisoissa Oslon Holmenkollenilla. Menestystä tuli siis pikaisesti, kuten hän asian ilmaisi. Tuolloin sprinttiviestissä (p) tuli hopeaa Aino-Kaisa Saarisen parina, ja pitkässä viestissä hän hiihti pronssia saavuttaneen nelikon ankkurina. Samoissa kisoissa Pärmäkoski sijoittui kympillä (p) viidenneksi ja hävisi vain 0,2 sekuntia neljännen sijan ottaneelle Therese Johaugille – 20-vuotiaalle Kristalle sanoisin, että nauti työstäsi ja pidä se ilo, joka on ollut nuoruusvuosien hiihtoharrastuksessa. Älä myöskään ota liian vakavasti. Myös harjoitteluun liittyvä vinkki löytyi helposti. – Muista rohkeammin antaa kehon levätä, kun on sen paikka. Sitä minun pitää nytkin välillä muistuttaa itselleni. Rento ammattilainen Median ja muun julkisuudessa esiintymisen kanssa Pärmäkoski on jo rutinoitunut ammattilainen. Hänen maajoukkueuransa alkuvaiheissa sosiaalinen media ei ollut samassa asemassa kuin nykyään. – Sanoisin, että ole rennosti oma itsesi ja pidä mölyt mahassa. Pitää muistaa seisoa sanojensa takana. Ihan kaikkea ei välttämättä kannata medialle sanoa. Olen varmaan ollut siinä aika hyvä, mutta muistuttaisin siitä silti, kuten minua silloin muistutettiin. Pärmäkoski arvioi, että nykyään hän osaa esiintyä mediassa rennommin kuin joskus uran alkuvuosina. – Se on varmasti ihan luonnollista, että nuorta jännittää kaikki uusi ja ihmeellinen. Kymmenen viime vuoden aikana Pärmäkoski arvioi muuttuneensa urheilijana kokonaisvaltaisesti yhä ammattimaisemmaksi. – Haluan tehdä asiat vielä aavistuksen paremmin. Välillä se on ollut ehkä liiankin ammattimaista niin, että rentoutta ei ole ollut, mutta nyt olen saanut sen rentouden takaisin. Lähellä parasta itseään Monet ihmiset, urheilijatkin, ovat julkisuudessa sanoneet ääneen, että he haluavat olla paras versio itsestään. Miten lähelle olet päässyt urheilijana parasta versiota itsestäsi? – Olen päässyt aika lähelle, jos miettii olympiatalveakin. Olen ollut silloin aika hyvä, Pärmäkoski sanoi. Hän viittasi vuoden 2018 Pyeongchangin olympialaisiin, joissa hän saavutti kolme henkilökohtaista mitalia, yhden hopean ja kaksi pronssia. Mutta samaan hengenvetoon hän myönsi, että parantamisen varaa toki löytyy. – Varmasti on napsu parannettavaa. Toivon, että olen paras versio itsestäni vuonna 2022 Pekingissä tai sitten, jos ne kisat ovat vuonna 2023, niin silloinkin. Siirretään se sitten vuodella, Pärmäkoski naurahti. Lause kuvastaa hiihdossakin tällä hetkellä vellovaa suurta epätietoisuutta tulevaisuudesta. Pärmäkoski siis pitää mielessä sen vaihtoehdon, ettei Pekingin talviolympialaisia voida järjestää ajallaan. Uran neljännet olympialaiset ovat joka tapauksessa tällä hetkellä Pärmäkosken suuri päämäärä, vaikka ensin on määrä olla vuorossa alkavan talven MM-kisat Saksan Oberstdorfissa. – Pekingiin on nyt ajatus ja täysi keskittyminen, ja sen jälkeen katsotaan. En ole silloinkaan mikään vanha, mutta katsotaan, mitä silloin mieli halajaa. Hiihto Oma jäätikköleiri jäi väliin, gondolihissin tartuntariski suurin syy Monena edellisenä syksynä Krista Pärmäkoski on ollut suurimman osan lokakuusta korkean paikan jäätikköleirillä Val Senalesissa Pohjois-Italiassa. Hiihtomaajoukkueen piti alun perin leireillä Senalesissa entiseen malliin, mutta kun koronapandemia kääntyi kesän lopulla huonompaan suuntaan, leiri peruttiin. Kun päätös peruutuksesta tuli, Pärmäkoski ja hänen valmentajansa Matti Haavisto harkitsivat hetken lähtöä Senalesiin omalle leirille. Olihan Pärmäkoski elokuussakin omalla kolmen viikon leirillä Pohjois-Italiassa, koska halusi edelleen, monen edellisen vuoden tavoin, panostaa säännölliseen korkean paikan harjoitteluun. Haaviston mukaan ratkaiseva syy hylätä ajatus Senalesin leiristä liittyi gondolihissiin, jolla noustaan noin 15 minuuttia kestävä matka hotellilta 3 000 metrin korkeuteen jäätikölle. Haaviston mukaan gondoliin on ainakin aikaisempina vuosina ahtautunut niin paljon porukkaa, että nykykatsannossa sellaisella menettelyllä koronatartunnan riski olisi suuri. – Ei haluttu ottaa tarpeetonta stressiä. Siellä on tähän aikaan vuodesta tuhottomasti nuoria italialaisia alppihiihtokoululaisia, Haavisto sanoi. Viime keväänä tehdyn suunnitelman mukaan Pärmäkoskelle kertyisi tällä kaudella noin 950 harjoitustuntia. Se on edelleen mahdollista. – Minään vuonna aikaisemmin Kristalla ei ole ollut takana näin paljon harjoittelua tähän aikaan vuodesta. Tärkeintä on kuitenkin saada tehtyä mahdollisimman paljon onnistuneita harjoituksia, Haavisto sanoi. Tällä kaudella Pärmäkosken keskimääräinen päivittäinen harjoitusaika on ollut kaksi tuntia ja 57 minuuttia, kun vastaavat lukemat kahdella edellisellä kaudella olivat 2.45 ja 2.34. Kahdella viime kaudella Pärmäkosken menestys ei ollut arvokisoissa ja maailmancupissa tulosten valossa yhtä vahvaa kuin vuosina 2017 ja 2018. Syyksi Pärmäkoski nimeää muun muassa sairastelun. Pärmäkosken manageri Aki Pajunoja käytti prosenttilaskua osoittamaan, miten pienistä marginaaleista voi olla kyse. Vertailuun otettiin väliaikalähdöllä hiihdetyt normaalimatkan kisat. Niitä oli kaikkiaan 27, ja viisi kertaa Pärmäkoski ylsi kolmen parhaan joukkoon. Pajunojan laskelman mukaan 25 kertaa Pärmäkoski pääsi alle kahden prosentin päähän kolmannesta sijasta. Jos jokaista suoritusta olisi parantanut 0.5 prosenttia, olisi palkintokorokesijoja kertynyt kymmenen. Jos parannus olisi ollut yksi prosentti, palkintopallille vieviä suorituksia olisi tullut 15. Esimerkiksi puolen tunnin suorituksessa yksi prosentti on 18 sekuntia. Vuoden 2019 MM-kisoissa Pärmäkoski jäi 10 km:n ja vajaan 28 minuutin kisassa (p) 1,4 sekunnin päähän mitalista. Silloin kyse oli siis promilleista.