Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Saa nukkua, katsella pakaroita ja olla täysin tietämätön – Oopperaan hurahtaneet Jani Halme ja Antti Holma haluavat hälventää röyhkeän taiteenlajin elitististä mainetta

Jani Halme analysoi työkseen liike-elämän ja kulttuurin trendejä. Nyt markkinointitoimisto ToinenPHD:n luova johtaja katsoo Töölönlahdella oopperataloa, jossa hän on käynyt kymmeniä kertoja. Vierailuja voisi kuvailla rituaaleiksi. – Tosi moni trendi on saamassa kiinni taas oopperaa. Koen, että siinä on tiettyä pyhyyttä, jotain ikiaikaista, jotain älyttömän emotionaalista. Sille on aina varaus. Kansallisoopperan ja -baletin talo heräisi parhaimmilleen, kun sinne pääsisi sisälle, mutta kesän aikana ovet eivät aukea ulkopuolisille. Ooppera on ajan vaarallisimpia taidemuotoja, ainakin kunnes hengityselinten kulkutauti laantuu. Halme uppoutuu sisäänkäynnillä muistoihin. Oopperan ovista avautuisi maailma, jossa tutut kohtaavat, myös vuorineuvokset korkeissa hatuissaan. Otetaan tovi konjakkia. Sitten suljetaan puhelin ja valmistaudutaan ihmettelemään. –  Kokoluokka on oleellista. Puitteilla pitää olla näköä, myönteistä röyhkeyttä, ylenpalttisuutta. Siinä pitää olla kohtuuttomuutta. Halme on aiemmin perustanut ummikoille klassista musiikkia avaavan Klasarikerhon. Hän ei ole ainoa, joka yrittää houkutella suomalaisia irrottautumaan oopperaennakkoluuloista. Antti Holman oopperajuhlat Antti Holma on tehnyt Ylelle humoristis-elämäkerrallisen podcastin houkuttimeksi. Näyttelijä-kirjailija-esiintyjä kertoo Antti Holman oopperajuhlissa , kuinka oopperasuhde on syventynyt uuden kotipaikan New Yorkin esityksissä. Holma kertoo hahmottaneensa oopperan merkityksen vasta salissa. Televisio ei ole välittänyt akustista jylhyyttä ja visuaalista kokemusta, jossa lähikuvista on vain haittaa. Ooppera edustaa pysyvyyttä, Holma sanoo podcastissaan. Samaa kirjoittavat oopperafanit Pirjo ja Markku von Hertzen kirjassaan Mentäiskö oopperaan? Tammen kustantama opas ilmestyi jo vuonna 2011, mutta neuvot eivät satoja vuotta vanhoissa teoksissa vanhene. –  Ooppera tekee eetvarttia mielelle ja on täysin kaloritonta mutta erittäin maukasta nautittavaa, ekonomipariskunta kirjoittaa. Suomalaisten houkuttelu on tarpeen, koska oopperaan menemiseen on edelleen kynnys. Ooppera on usein periytyvää lajia. Antti Holma alkoi uppoutua taiteenlajiin, koska hänen äitinsä kuunteli satunnaisesti oopperaa. Musiikkiummikkona itseään pitänyt Jani Halme päätyi Savonlinnan oopperajuhlille katsomaan Aulis Sallisen Palatsia vuonna 1995. Hän kasvoi naapurikunnassa Parikkalassa, jossa oopperalta ei voinut välttyä. Ennakkoluuloista huolimatta ensimmäinen kokemus iski. Puuttuva eka kerta Ongelma on se, että monille ei tule ensimmäistä kertaa. Kansallisoopperan ja oopperayhdistysten esitysten sekä katsojien määrät laskivat vuonna 2019. Teatterin tiedotuskeskuksen mukaan 215 esityksessä oli runsaat 138 000 katsojaa. Puitteet ovat olleet kunnossa pitkään, vaikka budjetti on ainainen kulttuurikiista. Kansallisoopperan ja -baletin talo aukesi vuonna 1993. Arkkitehtien Hyvämäki – Karhunen – Parkkisen rakennustaiteesta väiteltiin, eikä talosta ole tullut ikonista maanmerkkiä. Oopperaan erikoistunut kriitikko Hannu-Ilari Lampila houkuttelee kuitenkin astumaan sisään historiikissaan Suomalainen ooppera vuodelta 1997. Oopperasali on hänestä ”punahohtoisuudessaan lämmin ja yksinkertaisuudessaan kaunis”. Oopperaa ovat pitäneet vaihtelevassa nosteessa kansainvälisesti pärjänneet säveltäjät, laulajat ja kapellimestarit. Uudessa talossa on nähty useita Kaija Saariahon myös muualla menestyneitä oopperoita. Säveltäjän tulevan Innocencen esitys tosin lykättiin vielä määrittelemättömään esityskauteen koronaruuhkan tieltä. Visuaalinen taidemuoto Oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartanon ura alkoi uuden talon valmistumisen aikoihin. Asiat eivät ole muuttuneet: taidelaji ei helposti houkuttele ihmisiä, joilla ei ole aiempaa kosketusta siihen. Palkittu sopraano kuulee jatkuvasti ihmisiltä, etteivät he ole käyneet oopperassa. Joskus yhden kerran käynti on jättänyt hölmistykseen. Tällaisissa keskusteluissa Rusanen-Kartano vertaa oopperaa jalkapalloon. –  Jos katsot jalkapalloa tietämättä mitään säännöistä, se on päämäärätöntä pallon potkimista, jossa ei ikinä tule maaleja. Aloittelijoille levyltä kuunteleminen voi lisätä ennakkoluuloja, kun musiikki kuulostaa ”älämölöltä”. Dramaattinen laulu voi olla ahdistavaa. Ennemmin kannattaa vähän taustoittaa ja mennä paikan päälle. Ooppera on Rusanen-Kartanolle visuaalinen taidemuoto. –  Siinä pitää olla myrskyn silmässä. Aloittelija voi aloittaa tutusta Taikahuilusta , helpoista Puccineista tai Tšaikovskin ihanasta Jevgeni Oneginist a, Antti Holma kehottaa podcastissaan. Pienet torkut Tuttuutta suosittelevat muutkin oopperan ystävät. Draamaan ei ole pakko keskittyä kuten teatterissa. Usein tarinat ovat hölmöjä ja hurjia. Halmeesta fantasiasaaga Game of Thrones on oopperajuoniin verrattuna hillitty dokumenttiteos. Tunteen syvyys tiivistyy hänestä Taikahuilun Yön kuningattaren aarian lauseessa: ”Helvetin kosto kiehuu sydämessäni.” Kun tarinassa on tylsää, voi mennä sisään musiikkiin. Silloin Jani Halme katselee orkesterin toimintaa. Antti Holma taas kertoo nauttivansa esiintyjien pakaroiden vilkuilusta. Holma kehottaa ottamaan pienet unet halutessaan. Halme tekee samoin. – En kuorsaa. Luulen, että säveltäjä on tahallaan vienyt minut sinne horrokseen, Halme sanoo. Holman selviytymislistalle kuuluu pieni patukka evääksi, teatterikiikarit ja vessakäynti kotona. Käytäväpaikka on turvallisin, jos pelkää, ettei kestä koko esitystä. Yliarvostettu ymmärtäminen Vaikka ooppera on alkanut Euroopan hoveissa, ei siellä ole niin elitistinen tunnelma kuin yleisesti ehkä luullaan. Oopperaan ei tarvitse pukeutua. –  Sinne saa ottaa ryhdin, saa pukeutua, mutta jos haluaa mennä t-paidassa ja farkuissa, niin ei ole oikeasti ketään, jota kiinnostaisi, Halme sanoo. Oleellista on, ettei oopperaa tarvitse ymmärtää. Holmasta ymmärtäminen on ylipäätään yliarvostettua. –  Miten paljon ihmisen pitää ymmärtää jotain, jota rakastaa, Halme taas kysyy. Kukaan ei ole tullut tenttaamaan knoppeja. Eikä Halme oikeastaan halua tietää, millaista on kapellimestarin arki. –  Haluan pitää ajatuksen, että tämä on ihme. Covid fan tutte Nyt oopperaan haluavalla on hyvä aika tankata aarioita tutuiksi. Rusanen-Kartanon piti työskennellä syksyllä Metropolitanin Tristan ja Isoldessa , mutta newyorkilaisooppera perui koko kauden. Antti Holman kuvailemia oopperaelämyksiä pitää odottaa ensi vuoteen. Kansallisooppera avaa ovensa kesän lopussa, kun nopealla aikataululla valmistuva Covid fan tutte saa ensi-iltansa. Tekijät kertoivat oopperakomediasta Helsingin Sanomille toukokuussa. Rusanen-Kartano pääsee silloin takaisin tekemään elävää visuaalista taidetta Esa-Pekka Salosen johtamana. Alkuperäinen Mozartin teos Così fan tutte kantaesitettiin 230 vuotta sitten. Uusien tuulien ammattilainen Jani Halme uskoo, että ooppera saavuttaa suosion pysymällä samanlaisena. –  Jotkut ihmiset ovat laittaneet tähän koko elämänsä. He ovat korkeakoulutettuja poikkeusyksilöitä, jotka esiintyvät vain minulle, koska olen muutaman kympin tästä maksanut. Onhan se aika reteetä.